Turvallisuus http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132803/all Thu, 11 Apr 2019 20:22:18 +0300 fi 9 / 11 http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274110-9-11 <p>Otsikko ei viittaa nykyajan kuuluisimpaan ja tuhoisimpaan terrori-iskujen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._p%C3%A4iv%C3%A4n_terroriteot">sarjaan</a>, vaikka samasta perinteestä ja kulttuurista onkin kysymys. Tällä kertaa tuo pysäyttävä lukusuhde&nbsp;löytyy Helsingin vuoden 2019 puolella epäillyistä seksuaalirikoksista, joissa tekijää on vaadittu vangittavaksi tai matkustuskieltoon. <a href="https://www.seiska.fi/Uutiset/Helsingissa-ei-ole-tana-vuonna-vaadittu-vangittavaksi-yhtaan-seksuaalirikoksesta-epailtya">Tällaisia löytyy 11 kappaletta</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdeksässä tapauksessa epäillyn nimi viittaa Lähi-Itään. Siis 9 epäiltyä rikosta yhdestätoista, prosentteina 82% kaikista tapauksista. Lopuista kahdesta nimestä kumpikaan ei ole suomenkielinen, kansalaisuudesta ei voi nimen perusteella varmaksi sanoa, jokainen tehköön tulkintansa. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen kommentoi: &ldquo;Onhan se huolestuttavaa ja hälyttävää, että ulkomaalaisten osuus niin suuri, ja se näkyy myös pakkokeinopuolella. Tässä vaiheessa on vaikea mennä sanomaan, onko ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset kasvussa&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>On se varmasti vaikeaa niin.</p><p>&nbsp;</p><p>Petteri Orpo haluaa halpatyövoimaa kehitysmaista tarveharkintaa poistaessaan, eikä ole perusajatustaan muuttanut myöskään humanitaarisen maahanmuuton suhteen. Perintöprinssi Mykkänen kaipaa 10 000 pakolaista vuodessa. Orpohan on ottanut tavaksi aiheesta hokea, että tilanne on nyt hallinnassa, eikä tulijoita juuri ole kun vertaa vuoteen 2015. Ikään kuin tilanne olisi ollut kestävällä pohjalla sitä ennen tai nytkään, kun viime vuonna kansainvälistä suojelua haki 6300, joista yli 2700 sai myönteisen päätöksen. Tämän kehityksen ylläpito on kokoomuksen linja, vaikka järjen ääntä ehdokkaiden joukosta asiassa enenevässä määrin kuuluukin.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustasta ja vihervasemmistosta tuskin tarvitsee sanoa mitään. Ehkä sen verran kuitenkin, että vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä ilman valvontaa ihmisten joukossa kulkevaa kymmentätuhatta lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanutta, joiden määrä koko ajan kasvaa, ei kannata sulkea odottamaan palautusta pois maastamme. On kuulemma kallista ja lisäksi nämä turhautuneet radikalisoituvat suljetuissa palautuskeskuksissa. Eli hänkin myöntää potentiaalisen turvallisuusriskin, mutta hyväksyy hinnaksi turhautumisen seurauksien osumisen satunnaiseen suomalaiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Ulkomaisten nimien lisääntyminen rikostilastoissa ja rikosten tekijöissä kasvaa tietenkin sitä mukaa, kun ulkomaalaisten tai Lähi-Idän nimien määrä kasvaa Suomessa. Pahimmillaan seuraukset ovat Turun puukkoiskun kaltaisia, mistä siitäkin kaiken päälle yhteiskunta saa kalliin taloudellisen laskun <a href="https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000006067106.html">maksettavaksi</a>. Tähän mennessä veronmaksajien piikkiin on tullut Abderrahman Bouananen korvauksia uhriensa omaisille ja asianajokuluja reilu 800 000 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos tätä halutaan välttää ja torjua on riskimaista tulevaa rikollisuutta ja taloudellista taakkaa, mikä on suoraan pois kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, on vain yksi mahdollinen vaihtoehto. Anna tukesi politiikalle ja ehdokkaille, jotka ovat systemaattisesti vastustaneet turvapaikkaturismia ja haitallista maahanmuuttoa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikko ei viittaa nykyajan kuuluisimpaan ja tuhoisimpaan terrori-iskujen sarjaan, vaikka samasta perinteestä ja kulttuurista onkin kysymys. Tällä kertaa tuo pysäyttävä lukusuhde löytyy Helsingin vuoden 2019 puolella epäillyistä seksuaalirikoksista, joissa tekijää on vaadittu vangittavaksi tai matkustuskieltoon. Tällaisia löytyy 11 kappaletta.

 

Yhdeksässä tapauksessa epäillyn nimi viittaa Lähi-Itään. Siis 9 epäiltyä rikosta yhdestätoista, prosentteina 82% kaikista tapauksista. Lopuista kahdesta nimestä kumpikaan ei ole suomenkielinen, kansalaisuudesta ei voi nimen perusteella varmaksi sanoa, jokainen tehköön tulkintansa. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen kommentoi: “Onhan se huolestuttavaa ja hälyttävää, että ulkomaalaisten osuus niin suuri, ja se näkyy myös pakkokeinopuolella. Tässä vaiheessa on vaikea mennä sanomaan, onko ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset kasvussa”

 

On se varmasti vaikeaa niin.

 

Petteri Orpo haluaa halpatyövoimaa kehitysmaista tarveharkintaa poistaessaan, eikä ole perusajatustaan muuttanut myöskään humanitaarisen maahanmuuton suhteen. Perintöprinssi Mykkänen kaipaa 10 000 pakolaista vuodessa. Orpohan on ottanut tavaksi aiheesta hokea, että tilanne on nyt hallinnassa, eikä tulijoita juuri ole kun vertaa vuoteen 2015. Ikään kuin tilanne olisi ollut kestävällä pohjalla sitä ennen tai nytkään, kun viime vuonna kansainvälistä suojelua haki 6300, joista yli 2700 sai myönteisen päätöksen. Tämän kehityksen ylläpito on kokoomuksen linja, vaikka järjen ääntä ehdokkaiden joukosta asiassa enenevässä määrin kuuluukin.

 

Keskustasta ja vihervasemmistosta tuskin tarvitsee sanoa mitään. Ehkä sen verran kuitenkin, että vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä ilman valvontaa ihmisten joukossa kulkevaa kymmentätuhatta lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanutta, joiden määrä koko ajan kasvaa, ei kannata sulkea odottamaan palautusta pois maastamme. On kuulemma kallista ja lisäksi nämä turhautuneet radikalisoituvat suljetuissa palautuskeskuksissa. Eli hänkin myöntää potentiaalisen turvallisuusriskin, mutta hyväksyy hinnaksi turhautumisen seurauksien osumisen satunnaiseen suomalaiseen.

 

Ulkomaisten nimien lisääntyminen rikostilastoissa ja rikosten tekijöissä kasvaa tietenkin sitä mukaa, kun ulkomaalaisten tai Lähi-Idän nimien määrä kasvaa Suomessa. Pahimmillaan seuraukset ovat Turun puukkoiskun kaltaisia, mistä siitäkin kaiken päälle yhteiskunta saa kalliin taloudellisen laskun maksettavaksi. Tähän mennessä veronmaksajien piikkiin on tullut Abderrahman Bouananen korvauksia uhriensa omaisille ja asianajokuluja reilu 800 000 euroa.

 

Jos tätä halutaan välttää ja torjua on riskimaista tulevaa rikollisuutta ja taloudellista taakkaa, mikä on suoraan pois kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, on vain yksi mahdollinen vaihtoehto. Anna tukesi politiikalle ja ehdokkaille, jotka ovat systemaattisesti vastustaneet turvapaikkaturismia ja haitallista maahanmuuttoa.

 

]]>
0 http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274110-9-11#comments 2019 eduskuntavaalit Haittamaahanmuutto. palautus Terrorismi turvapaikanhakijat Turvallisuus Thu, 11 Apr 2019 17:22:18 +0000 Pia Kuparinen http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274110-9-11
Poliisien resursseja on lisättävä http://erikakeski-korhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273908-poliisien-resursseja-on-lisattava Vaikka tällä hetkellä selvitystyöni rakenteellisen korruption ilmiöistä keskittyykin sosiaali- ja terveysalalle, niin moni tuntee työni jälkeäni myös muissa yhteyksissä. Esimerkiksi juuri rakennusalaan liittyvän turvallisuuden ja työhallinnan parista. <p> Rakennusala on yksi tyypillisimmistä aloista, mihin kohdistuu erilaisia rikollisuuden muotoja, mitkä voivat yhdellä työmaalla kaataa monia pien- ja yksinyrittäjiä. Olen saanut havaita ettei tilaajavastuulaki estä näitä rikoksia tapahtumasta. </p><p> rityisesti ketjutetuilla, aliurakoitetuilla aloilla rikosriskit nousevat ja ovat alttiimpia myös järjestäytyneelle rikollisuudelle. Tietyillä aloilla jotkut rikosmuodot ovat tyypillisempiä kuin toiset. Tämä ilmiö on tunnistettu valvontaviranomaisissakin. </p><p> "Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä olevia yrityksiä toimii erityisesti rakennus- ja siivousaloilla, ennen kaikkea työvoiman välittäjinä ja käyttäjinä sekä kuittikauppiaina ja rahanpesun välineinä. Myös ravintola- ja kuljetusalalla esiintyy rahanpesua ja yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen." (Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva, Krp julkaisu syksy 2011) </p><p> Olen vuosien varrella projekteideni aikana kohdannut talous-ja petosilmiöitä, bulvaanitoimintaa sekä törmännyt lyhyen kaaren yrityskuvioihin, missä sama toimija on myynyt useampia yrityksiä velkaisina saattohoitoon. </p><p> Eräässä tapauksessa useampi aliurakoitsija joutui taloudelliseen ahdinkoon ja osa päätyi konkurssiin, jo ennen kuin asia otettiin edes tutkintaan. Taustalla on kuitenkin ihmisiä, joiden arkeen ja henkilökohtaiseenkin talouteen tällaisen rikollisuuden kohteeksi joutuminen vaikuttaa. </p><p> Nyt on sosiaali- ja terveysalalla ryhdytty muodostamaan ns konsortiomalleja, mitkä rakenteiltaan vastaavat rakennusalan sivu- ja aliurakointiketjuja. </p><p> Kun puhutaan yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta ja tarkemmin ottaen valkokaulusrikollisuudesta ja siitä tarkemmin vielä petosrikollisuudesta, ei kaikki toimijat välttämättä edes tunnista joutuneensa rikoksen kohteeksi tai välikädeksi. Toiminta voi hyvinkin jatkua ja laajeta kymmenenkin vuotta. </p><p> Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptiivinen toiminta tulee usein esiin juurikin muun rikostutkinnan yhteydessä, koska yhteiskunnan valtarakenteisiin ja päätöksentekoelimiin ujuttaudutaan juurikin laillisen tai lailliseltq vaikuttavan toiminnan avulla. </p><p> "Korruptiivinen toiminta tulee poliisin tietoon hyvin erityyppisten rikosepäilyjen yhteydessä. Julkisella sektorilla korruptiota esiintyy yleensä virka- ja lahjusrikoksina. Yksityisellä sektorilla korruptio voi ilmetä muun muassa elinkeinoelämän lahjusrikoksina, yrityssalaisuusrikoksina, luottamusaseman väärinkäyttönä, sekä petos- ja kavallusrikoksina. Myös sisäpiiririkoksiin liittyy korruptiivisia piirteitä." (Juuso Oilinki, Korruptiorikollisuus 2014 – 2015, Krp julkaisuja) </p><p> Erityisesti olen huolissani siitä, että poliisien resursseja on heikennetty. Tämä voi tietysti olla silkkaa hölmöyttä, mutta se voi olla myös merkki siitä, että rakenteellinen korruptio on saavuttanut päätöksentekoelimiä yhteiskunnan valtarakenteissa. Poliisien resurssien heikentäminen pienentää kiinnijäämisen riskiä. </p><p> Erika Keski-Korhonen Liike Nyt Helsingin vaalipiiri 281</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Rakennusala on yksi tyypillisimmistä aloista, mihin kohdistuu erilaisia rikollisuuden muotoja, mitkä voivat yhdellä työmaalla kaataa monia pien- ja yksinyrittäjiä. Olen saanut havaita ettei tilaajavastuulaki estä näitä rikoksia tapahtumasta.

rityisesti ketjutetuilla, aliurakoitetuilla aloilla rikosriskit nousevat ja ovat alttiimpia myös järjestäytyneelle rikollisuudelle. Tietyillä aloilla jotkut rikosmuodot ovat tyypillisempiä kuin toiset. Tämä ilmiö on tunnistettu valvontaviranomaisissakin.

"Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä olevia yrityksiä toimii erityisesti rakennus- ja siivousaloilla, ennen kaikkea työvoiman välittäjinä ja käyttäjinä sekä kuittikauppiaina ja rahanpesun välineinä. Myös ravintola- ja kuljetusalalla esiintyy rahanpesua ja yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen." (Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva, Krp julkaisu syksy 2011)

Olen vuosien varrella projekteideni aikana kohdannut talous-ja petosilmiöitä, bulvaanitoimintaa sekä törmännyt lyhyen kaaren yrityskuvioihin, missä sama toimija on myynyt useampia yrityksiä velkaisina saattohoitoon.

Eräässä tapauksessa useampi aliurakoitsija joutui taloudelliseen ahdinkoon ja osa päätyi konkurssiin, jo ennen kuin asia otettiin edes tutkintaan. Taustalla on kuitenkin ihmisiä, joiden arkeen ja henkilökohtaiseenkin talouteen tällaisen rikollisuuden kohteeksi joutuminen vaikuttaa.

Nyt on sosiaali- ja terveysalalla ryhdytty muodostamaan ns konsortiomalleja, mitkä rakenteiltaan vastaavat rakennusalan sivu- ja aliurakointiketjuja.

Kun puhutaan yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta ja tarkemmin ottaen valkokaulusrikollisuudesta ja siitä tarkemmin vielä petosrikollisuudesta, ei kaikki toimijat välttämättä edes tunnista joutuneensa rikoksen kohteeksi tai välikädeksi. Toiminta voi hyvinkin jatkua ja laajeta kymmenenkin vuotta.

Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptiivinen toiminta tulee usein esiin juurikin muun rikostutkinnan yhteydessä, koska yhteiskunnan valtarakenteisiin ja päätöksentekoelimiin ujuttaudutaan juurikin laillisen tai lailliseltq vaikuttavan toiminnan avulla.

"Korruptiivinen toiminta tulee poliisin tietoon hyvin erityyppisten rikosepäilyjen yhteydessä. Julkisella sektorilla korruptiota esiintyy yleensä virka- ja lahjusrikoksina. Yksityisellä sektorilla korruptio voi ilmetä muun muassa elinkeinoelämän lahjusrikoksina, yrityssalaisuusrikoksina, luottamusaseman väärinkäyttönä, sekä petos- ja kavallusrikoksina. Myös sisäpiiririkoksiin liittyy korruptiivisia piirteitä." (Juuso Oilinki, Korruptiorikollisuus 2014 – 2015, Krp julkaisuja)

Erityisesti olen huolissani siitä, että poliisien resursseja on heikennetty. Tämä voi tietysti olla silkkaa hölmöyttä, mutta se voi olla myös merkki siitä, että rakenteellinen korruptio on saavuttanut päätöksentekoelimiä yhteiskunnan valtarakenteissa. Poliisien resurssien heikentäminen pienentää kiinnijäämisen riskiä.

Erika Keski-Korhonen Liike Nyt Helsingin vaalipiiri 281 ]]> 0 http://erikakeski-korhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273908-poliisien-resursseja-on-lisattava#comments LiikeNyt Poliisin resurssipula Rakennusala Turvallisuus Tue, 09 Apr 2019 18:11:19 +0000 Erika Keski-Korhonen http://erikakeski-korhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273908-poliisien-resursseja-on-lisattava Jussi sen sanoi! http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273904-jussi-sen-sanoi <p>Tänään puheenjohtajatenttien sarjassa oli vuorossa Helsingin Sanomien järjestämä tentti, jossa pääaiheina olivat&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006063141.html">talous- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka</a>. Tentti kulki pääosin jo tutuksi tulleita latuja, mutta jotain tuorettakin oli saatu mukaan. Puheenjohtajilta kysyttiin, mitä he pääministerinä sanoisivat, mikäli heidät kutsuttaisiin vastaanottokeskukseen pitämään juuri sinne saapuneille turvapaikanhakijoille puhetta. Siinä missä Haavisto kertoisi kirpputoreista ja suomen kielen opiskelun tärkeydestä ja RKP:n Henriksson toivottaisi tervetulleeksi ja opettaisi suomalaisia tapoja, poikkesi Jussi Halla-ahon vastaus joukosta edukseen.</p><p>Jussi totesi omaan asialliseen tyylinsä, että <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006064895.html">kertoisi kuulijoille vain tärkeimmän</a>: jos olette täällä vain paremman elintason toivossa, voitte kääntyä ja lähteä pois. Jussi sai koko tentin kovimmat spontaanit suosionosoitukset, mikä ei jäänyt huomaamatta hänen jälkeensä vastanneilta. &ldquo;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8282743">Annan taloni pakolaiselle</a>&rdquo; Sipilä, &ldquo;<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3418828-petteri-orpon-mielipide-perussuomalaisten-rasismista-vaihtui-paivassa-pakolaisten-motiivien-arvostelu-on-rasismia">Turvapaikanhakijoiden motiivien arvostelu on rasismia</a>&rdquo; Orpo ja &ldquo;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/antti-rinne-sitoo-silmansa-oulun-raiskausten-suututtama-purra-eiko-ymmarra-signaalia/">Suljen silmäni turvapaikanhakijoiden raiskauksilta&rdquo;</a>&nbsp;Rinne jokainen vuorollaan koittivat saada lisättyä omaan sanomaansa jotain näennäiskriittistä epäonnistuen surkeasti ja sanoissaan takellellen.</p><p>2015 pääministeri olisi voinut tuon saman todeta mieluummin jo rajalla, mutta viimeistään vastaanottokeskuksissa. Sen jälkeen keskukset olisi suljettu, kunnes henkilöllisyydet ja turvapaikkaoikeus olisi selvitetty. Näin toimien olisimme säästyneet monelta turhalta murheelta. Turun terrori-isku, turvapaikanhakijoiden tekemät tapot ja murhat sekä viime aikoina esiin lopultakin nostetut kamalat seksuaalirikokset, joita tosin alkoi tapahtua melkein heti, kun nämä tuntemattomat lähi-idän ihmeet pääsivät katujamme terrorisoimaan. Kaikelta tältä olisi voitu välttyä puhumattakaan taloudellisesta haittavaikutuksista.</p><p>Silloinen pääministeri levitti tulijoille punaista mattoa ja uskoi kaikki heidä tarinansa sisäministeri Orpon säestäessä. Omaa puoluettamme silloin edustanut ulkoministeri seisoi tumput suorana tämän siunaten tai luikki maailmalle. Kun puolueemme äänestäjilleen uskolliset edustajat yrittivät saada muutosta aikaan, heidät hiljennettiin &ndash; ministerin paikat olivat tärkeämmät kuin suomalaisten etu.</p><p>Tätä virhettä ei enää tapahdu, kuten tämänkin päivän Jussin sanoma osoittaa. Linjamme suomalaisesta hyvinvoinnista resurssit syövään haittamaahanmuuttoon ja turvapaikkaturismiin on selvä: sitä ei tarvita eikä hyväksytä!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään puheenjohtajatenttien sarjassa oli vuorossa Helsingin Sanomien järjestämä tentti, jossa pääaiheina olivat talous- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tentti kulki pääosin jo tutuksi tulleita latuja, mutta jotain tuorettakin oli saatu mukaan. Puheenjohtajilta kysyttiin, mitä he pääministerinä sanoisivat, mikäli heidät kutsuttaisiin vastaanottokeskukseen pitämään juuri sinne saapuneille turvapaikanhakijoille puhetta. Siinä missä Haavisto kertoisi kirpputoreista ja suomen kielen opiskelun tärkeydestä ja RKP:n Henriksson toivottaisi tervetulleeksi ja opettaisi suomalaisia tapoja, poikkesi Jussi Halla-ahon vastaus joukosta edukseen.

Jussi totesi omaan asialliseen tyylinsä, että kertoisi kuulijoille vain tärkeimmän: jos olette täällä vain paremman elintason toivossa, voitte kääntyä ja lähteä pois. Jussi sai koko tentin kovimmat spontaanit suosionosoitukset, mikä ei jäänyt huomaamatta hänen jälkeensä vastanneilta. “Annan taloni pakolaiselle” Sipilä, “Turvapaikanhakijoiden motiivien arvostelu on rasismia” Orpo ja “Suljen silmäni turvapaikanhakijoiden raiskauksilta” Rinne jokainen vuorollaan koittivat saada lisättyä omaan sanomaansa jotain näennäiskriittistä epäonnistuen surkeasti ja sanoissaan takellellen.

2015 pääministeri olisi voinut tuon saman todeta mieluummin jo rajalla, mutta viimeistään vastaanottokeskuksissa. Sen jälkeen keskukset olisi suljettu, kunnes henkilöllisyydet ja turvapaikkaoikeus olisi selvitetty. Näin toimien olisimme säästyneet monelta turhalta murheelta. Turun terrori-isku, turvapaikanhakijoiden tekemät tapot ja murhat sekä viime aikoina esiin lopultakin nostetut kamalat seksuaalirikokset, joita tosin alkoi tapahtua melkein heti, kun nämä tuntemattomat lähi-idän ihmeet pääsivät katujamme terrorisoimaan. Kaikelta tältä olisi voitu välttyä puhumattakaan taloudellisesta haittavaikutuksista.

Silloinen pääministeri levitti tulijoille punaista mattoa ja uskoi kaikki heidä tarinansa sisäministeri Orpon säestäessä. Omaa puoluettamme silloin edustanut ulkoministeri seisoi tumput suorana tämän siunaten tai luikki maailmalle. Kun puolueemme äänestäjilleen uskolliset edustajat yrittivät saada muutosta aikaan, heidät hiljennettiin – ministerin paikat olivat tärkeämmät kuin suomalaisten etu.

Tätä virhettä ei enää tapahdu, kuten tämänkin päivän Jussin sanoma osoittaa. Linjamme suomalaisesta hyvinvoinnista resurssit syövään haittamaahanmuuttoon ja turvapaikkaturismiin on selvä: sitä ei tarvita eikä hyväksytä!

 

]]>
7 http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273904-jussi-sen-sanoi#comments 2019 eduskuntavaalit Haittamaahanmuutto Terrorismi turvapaikanhakijat Turvallisuus Tue, 09 Apr 2019 16:58:25 +0000 Pia Kuparinen http://piakuparinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273904-jussi-sen-sanoi
Demokratian päivittäminen on turvallisuuspoliittinen teko http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273893-demokratian-paivittaminen-on-turvallisuuspoliittinen-teko <p>Yhteiskunnat ovat yhä monimutkaisempia järjestelmiä. Monimutkaisuus voi aiheuttaa etääntymistä yhteiskunnallisista instituutioista ja erityisesti, mikäli niitä käsitellään kovin elitistisesti. Pelkällä kielenkäytöllä voidaan sulkea ihmisryhmiä pois mielekkäästä keskustelusta.</p><p>Monimutkaistumisen myötä yhteiskuntia koskettavien uhkien määrä kasvaa. Olemme riippuvaisia yhä useammista asioista taataksemme yhteiskunnallisen järjestyksen &ndash; aina sähköstä lähtien &ndash; ja kykymme sietää häiriötiloja erinäisiin asioihin määrittää yhteiskuntamme kestävyyden, jatkuvuuden ja turvallisuuden. Tutkimuksissa havaittu laskeva luotto demokratiaan on nähtävä yhtenä uhkatekijänä, johon on puututtava muillakin kuin näennäistoimenpitein.&nbsp;</p><p>Kansalaisaloitejärjestelmä ilahdutti tullessaan osaksi päätöksentekojärjestelmäämme. On nimittäin valtava tapa käyttää valtaa päättämällä siitä, mistä ylipäätään päätöksiä tehdään. Aloitejärjestelmä tarvitseekin kunnianpalautuksen ja kaikki riittävän allekirjoitusten määrän saaneet aloitteet tulee käsitellä kunnolla. Nykytilassa aloitteisiin käytettävä aika vaikuttaa menevän sen etsimiseen, millä syin se saataisiin hylättyä ilman sen suurempaa käsittelyä saati keskustelua.</p><p>Kuinka tätä järjestelmää sitten päivittää merkittävällä tavalla? Vaihtoehtoja toki on. En usko kenenkään voivan yksin ratkaista näin suurta kysymystä, mutta toistaiseksi tarvitsemme ennemmin hyviä kysymyksiä vastausten sijaan.&nbsp;</p><p>Yhtenä merkittävänä kysymyksenä pidän itse sitä, miten kansalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös vaalien välillä tehtävään politiikkaan? Sen lisäksi, että päättäjät voivat herkästikin pettää selkeätkin lupauksensa, on selvää, että poliittiselle agendalle nousee asioita, joista ei valituksi tullessa edes keskusteltu.&nbsp;</p><p>Mitä kärjistyneemmäksi tilanne menee, sitä suuremmaksi uhaksi kyvyttömyys vaikuttaa vaalien välillä nousee. Kuinka pitkälle kullekin hallitukselle voi antaa vapaat kädet toimia nelivuotisen kauden ajan lähestulkoon miten haluavat? Uusien tiedustelulakien myötä vastaan nouseminenkin tulee olemaan vaikeasti organisoitavissa. Demokraattisen järjestelmän kautta on ennenkin hirmuhallintoja noussut valtaan ja sen mahdollisuus on tyypillisesti liberaalina pidetyissä länsimaissakin vain kasvussa.&nbsp;</p><p>Pienillä askelilla eteenpäin, mutta eteenpäin on mentävä. Demokratiaamme tulee päivittää muuttuvan maailman tarpeisiin. Aloitetaan se jo seuraavalla vaalikaudella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnat ovat yhä monimutkaisempia järjestelmiä. Monimutkaisuus voi aiheuttaa etääntymistä yhteiskunnallisista instituutioista ja erityisesti, mikäli niitä käsitellään kovin elitistisesti. Pelkällä kielenkäytöllä voidaan sulkea ihmisryhmiä pois mielekkäästä keskustelusta.

Monimutkaistumisen myötä yhteiskuntia koskettavien uhkien määrä kasvaa. Olemme riippuvaisia yhä useammista asioista taataksemme yhteiskunnallisen järjestyksen – aina sähköstä lähtien – ja kykymme sietää häiriötiloja erinäisiin asioihin määrittää yhteiskuntamme kestävyyden, jatkuvuuden ja turvallisuuden. Tutkimuksissa havaittu laskeva luotto demokratiaan on nähtävä yhtenä uhkatekijänä, johon on puututtava muillakin kuin näennäistoimenpitein. 

Kansalaisaloitejärjestelmä ilahdutti tullessaan osaksi päätöksentekojärjestelmäämme. On nimittäin valtava tapa käyttää valtaa päättämällä siitä, mistä ylipäätään päätöksiä tehdään. Aloitejärjestelmä tarvitseekin kunnianpalautuksen ja kaikki riittävän allekirjoitusten määrän saaneet aloitteet tulee käsitellä kunnolla. Nykytilassa aloitteisiin käytettävä aika vaikuttaa menevän sen etsimiseen, millä syin se saataisiin hylättyä ilman sen suurempaa käsittelyä saati keskustelua.

Kuinka tätä järjestelmää sitten päivittää merkittävällä tavalla? Vaihtoehtoja toki on. En usko kenenkään voivan yksin ratkaista näin suurta kysymystä, mutta toistaiseksi tarvitsemme ennemmin hyviä kysymyksiä vastausten sijaan. 

Yhtenä merkittävänä kysymyksenä pidän itse sitä, miten kansalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös vaalien välillä tehtävään politiikkaan? Sen lisäksi, että päättäjät voivat herkästikin pettää selkeätkin lupauksensa, on selvää, että poliittiselle agendalle nousee asioita, joista ei valituksi tullessa edes keskusteltu. 

Mitä kärjistyneemmäksi tilanne menee, sitä suuremmaksi uhaksi kyvyttömyys vaikuttaa vaalien välillä nousee. Kuinka pitkälle kullekin hallitukselle voi antaa vapaat kädet toimia nelivuotisen kauden ajan lähestulkoon miten haluavat? Uusien tiedustelulakien myötä vastaan nouseminenkin tulee olemaan vaikeasti organisoitavissa. Demokraattisen järjestelmän kautta on ennenkin hirmuhallintoja noussut valtaan ja sen mahdollisuus on tyypillisesti liberaalina pidetyissä länsimaissakin vain kasvussa. 

Pienillä askelilla eteenpäin, mutta eteenpäin on mentävä. Demokratiaamme tulee päivittää muuttuvan maailman tarpeisiin. Aloitetaan se jo seuraavalla vaalikaudella.

]]>
1 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273893-demokratian-paivittaminen-on-turvallisuuspoliittinen-teko#comments Demokratia Kansalaisaloite Kestävyys Turvallisuus Tyrannia Tue, 09 Apr 2019 15:06:25 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273893-demokratian-paivittaminen-on-turvallisuuspoliittinen-teko
Maahanmuuttopolitiikka http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273648-maahanmuuttopolitiikka <p>Maahanmuutto on näiden vaalien tärkeimpiä teemoja, vaikka moni edelleen vähättelee aihetta.<br />Maahanmuuttopolitiikka sisältää sekä humanitaarisen maahanmuuton, turvapaikanhakijat ja pakolaiset, että työperäisen maahanmuuton, siirtolaisuuden.&nbsp;<br /><br />Näiden kysymysten ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista viisaalla tolkun politiikalla.<br /><br />Vuoden 2015 turvapaikkakriisi opetti paljon. Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Kansalaiset ovat silti huolestuneita turvapaikanhakuun liittyvistä ongelmista ja huoleen on tietenkin perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tai Oulussa paljastuneet järjestelmälliset lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tällaiset järkyttävät rikokset on pystyttävä estämään. Maassamme on liikaa löysin perustein maahan tulleita nuoria miehiä, jotka muodostavat turvallisuusuhan.<br /><br />Nykyisenkaltainen malli, jossa turvapaikkaa voi hakea vasta maan rajojen sisäpuolelta, luo lähinnä markkinat ihmissalakuljetukselle. Vaikealle ja vaaralliselle matkalle lähteäkseen täytyy olla huomattava summa rahaa ja useimmiten lisäksi hyvä fyysinen kunto. Nykyisellään malli suosii siis nuoria miehiä, ei kaikkein hädänalaisimpia: naisia, lapsia ja vanhuksia. Turvapaikanhakuprosessi pitäisikin siirtää maamme rajojen sisäpuolelta lähtöalueiden lähelle perustettaville, YK:n pakolaisjärjestön alaisuudessa toimiville EU:n yhteisille leireille.<br /><br />Suomessa on yllin kyllin virkamiehiä, jotka mielellään ja pienelläkin päivärahalla muuttaisivat muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi esimerkiksi Turkin rajaseudulle, Irakin Kurdistaniin, Jordaniaan, Marokkoon tai tulevaisuudessa vaikkapa Libyaan perustettaville leireille opettamaan turvapaikanhakijoille suomen kieltä ja kulttuuria. Opinnoissaan hyvin edistyneet ja aktiivista kotoutumishalukkuutta osoittaneet voitaisiin sitten lennättää leireiltä perhekunnittain Suomeen, suoraan töihin ja kouluun.<br /><br />Tärkeää on käsitellä oikein myös niitä yksilöitä, jotka eivät kaikesta huolimatta sopeudu maahamme. Sosiaaliturvan väärinkäytösten, sopeutumattomuuden, rikollisuuden ja terrorismin riskit on minimoitava nykyistä huomattavasti tehokkaammalla käännytys- ja karkotusmenettelyllä. Pelisäännöt on tehtävä alusta lähtien selväksi: vakaviin rikoksiin syyllistyneet pitää karkottaa maasta ja karkotukset on myös kyettävä panemaan täytäntöön. EU:n yhteiset leirit toimisivat tässäkin, sillä leireille voi aina palauttaa. Nopeilla ja oikeudenmukaisilla toimenpiteillä luodaan uskoa maamme oikeus- ja sosiaalijärjestelmän toimivuuteen ja hillitään tehokkaasti myös kansallismielistä ääriajattelua.<br /><br />Olen jo pitkään kannattanut Kanadan mallia, joka perustuu maahanpyrkijöiden pisteyttämiseen sen perusteella, kuinka todennäköisesti hakija kohdemaassa työllistyy. Kanadan ohella Sveitsi on maa, josta kannattaa ottaa mallia.Sveitsin kansalaisuuslaki tiukkeni huomattavasti vuoden 2018 alussa. Jos ihminen on elänyt sosiaaliturvan varassa, kansalaisuutta ei myönnetä. Ennen sen myöntämistä hakijan pitää osoittaa, että kykenee itse elättämään itsensä. Lisäksi hänen pitää kyetä osoittamaan, ettei edellisten kolmen vuoden aikana ole elänyt sosiaaliturvan varassa.&nbsp;<br /><br />Toisaalta kansalaisuuden voi saada, jos maksaa takaisin saamansa avustukset. Hakijan on myös oltava integroitunut Sveitsiin. Hänen pitää olla tottunut sveitsiläisiin tapoihin, noudattaa maan lakia eikä hän saa vaarantaa Sveitsin sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Hakijan pitää lisäksi kyetä todistamaan olevansa tiiviissä yhteyksissä sveitsiläisiin eikä hänellä saa olla rangaistuksia, jotka ylittävät kolmen kuukauden vankeuden.<br /><br />Tällaisella jämerällä politiikalla estetään väärinkäytökset ja rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen.<br />Työperäinen maahanmuutto täytyy vastaavasti rakentaa kestävälle pohjalle, ei yhteiskunnan tukien varaan. Matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.<br /><br />Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista.<br /><br />Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.<br /><br />EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Suomen on oltava asiassa aloitteellinen ja tiukka, ja jos EU-tasolla ei saada ratkaisuja aikaan, Suomen pitää toimia itsenäisesti ja esimerkkinä muille maille.<br /><br />Atte Kaleva<br />www.attekaleva.fi</p><p>Kokoomus Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuutto on näiden vaalien tärkeimpiä teemoja, vaikka moni edelleen vähättelee aihetta.
Maahanmuuttopolitiikka sisältää sekä humanitaarisen maahanmuuton, turvapaikanhakijat ja pakolaiset, että työperäisen maahanmuuton, siirtolaisuuden. 

Näiden kysymysten ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista viisaalla tolkun politiikalla.

Vuoden 2015 turvapaikkakriisi opetti paljon. Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Kansalaiset ovat silti huolestuneita turvapaikanhakuun liittyvistä ongelmista ja huoleen on tietenkin perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tai Oulussa paljastuneet järjestelmälliset lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tällaiset järkyttävät rikokset on pystyttävä estämään. Maassamme on liikaa löysin perustein maahan tulleita nuoria miehiä, jotka muodostavat turvallisuusuhan.

Nykyisenkaltainen malli, jossa turvapaikkaa voi hakea vasta maan rajojen sisäpuolelta, luo lähinnä markkinat ihmissalakuljetukselle. Vaikealle ja vaaralliselle matkalle lähteäkseen täytyy olla huomattava summa rahaa ja useimmiten lisäksi hyvä fyysinen kunto. Nykyisellään malli suosii siis nuoria miehiä, ei kaikkein hädänalaisimpia: naisia, lapsia ja vanhuksia. Turvapaikanhakuprosessi pitäisikin siirtää maamme rajojen sisäpuolelta lähtöalueiden lähelle perustettaville, YK:n pakolaisjärjestön alaisuudessa toimiville EU:n yhteisille leireille.

Suomessa on yllin kyllin virkamiehiä, jotka mielellään ja pienelläkin päivärahalla muuttaisivat muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi esimerkiksi Turkin rajaseudulle, Irakin Kurdistaniin, Jordaniaan, Marokkoon tai tulevaisuudessa vaikkapa Libyaan perustettaville leireille opettamaan turvapaikanhakijoille suomen kieltä ja kulttuuria. Opinnoissaan hyvin edistyneet ja aktiivista kotoutumishalukkuutta osoittaneet voitaisiin sitten lennättää leireiltä perhekunnittain Suomeen, suoraan töihin ja kouluun.

Tärkeää on käsitellä oikein myös niitä yksilöitä, jotka eivät kaikesta huolimatta sopeudu maahamme. Sosiaaliturvan väärinkäytösten, sopeutumattomuuden, rikollisuuden ja terrorismin riskit on minimoitava nykyistä huomattavasti tehokkaammalla käännytys- ja karkotusmenettelyllä. Pelisäännöt on tehtävä alusta lähtien selväksi: vakaviin rikoksiin syyllistyneet pitää karkottaa maasta ja karkotukset on myös kyettävä panemaan täytäntöön. EU:n yhteiset leirit toimisivat tässäkin, sillä leireille voi aina palauttaa. Nopeilla ja oikeudenmukaisilla toimenpiteillä luodaan uskoa maamme oikeus- ja sosiaalijärjestelmän toimivuuteen ja hillitään tehokkaasti myös kansallismielistä ääriajattelua.

Olen jo pitkään kannattanut Kanadan mallia, joka perustuu maahanpyrkijöiden pisteyttämiseen sen perusteella, kuinka todennäköisesti hakija kohdemaassa työllistyy. Kanadan ohella Sveitsi on maa, josta kannattaa ottaa mallia.Sveitsin kansalaisuuslaki tiukkeni huomattavasti vuoden 2018 alussa. Jos ihminen on elänyt sosiaaliturvan varassa, kansalaisuutta ei myönnetä. Ennen sen myöntämistä hakijan pitää osoittaa, että kykenee itse elättämään itsensä. Lisäksi hänen pitää kyetä osoittamaan, ettei edellisten kolmen vuoden aikana ole elänyt sosiaaliturvan varassa. 

Toisaalta kansalaisuuden voi saada, jos maksaa takaisin saamansa avustukset. Hakijan on myös oltava integroitunut Sveitsiin. Hänen pitää olla tottunut sveitsiläisiin tapoihin, noudattaa maan lakia eikä hän saa vaarantaa Sveitsin sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Hakijan pitää lisäksi kyetä todistamaan olevansa tiiviissä yhteyksissä sveitsiläisiin eikä hänellä saa olla rangaistuksia, jotka ylittävät kolmen kuukauden vankeuden.

Tällaisella jämerällä politiikalla estetään väärinkäytökset ja rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen.
Työperäinen maahanmuutto täytyy vastaavasti rakentaa kestävälle pohjalle, ei yhteiskunnan tukien varaan. Matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.

Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista.

Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.

EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Suomen on oltava asiassa aloitteellinen ja tiukka, ja jos EU-tasolla ei saada ratkaisuja aikaan, Suomen pitää toimia itsenäisesti ja esimerkkinä muille maille.

Atte Kaleva
www.attekaleva.fi

Kokoomus Helsinki

]]>
7 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273648-maahanmuuttopolitiikka#comments Maahanmuutto Pakolaisuus Siirtolaisuus Turvallisuus Turvapaikanhaku Sun, 07 Apr 2019 06:37:24 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273648-maahanmuuttopolitiikka
Pienet asiat ovat suuria http://laurioinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273553-pienet-asiat-ovat-suuria <p>PIENET ASIAT OVAT SUURIA</p><p>Olemme tottuneet siihen, että poliitikkojen pitää puhua suurista asioista. Nämä nousevat medioissa esille ja niistä kiistellään ja väitellään eli tehdään politiikkaa.</p><p>Ihmisiä lähellä olevat asiat nousevat harvemmin politiikassa esille, vaikka juuri ne merkitsevät enemmän elämäämme ja elämän laatuun. Yleinen turvallisuus kaduilla, liikennevälineissä ja asemilla kaikkina vuorokauden aikoina vaikuttaa jokaisen elämän laatuun ja viihtyisyyteen.</p><p>Turvallisuutta on myös taloudellinen turvallisuus. Monille lapsiperheille, yksinhuoltajille, niin miehille kuin nasillekin, työssäoleville ja eläkeläisille taloudellinen turvallisuus on tärkeä asia. Indeksien jäädytyksistä tulisi päästä pois, jotta ostovoima säilyisi ja normaali elämä sujuisi paremmin.</p><p>Opiskelijilla on taloudellisesti tiukkaa, mutta on myös toivoa aikanaan työstä ja urakehityksestäkin, vaikka senttejä joutuisikin venyttämään. Tulevaisuus on mahdollisuuksia ja toivoa lupaava.</p><p>Eläkeläisillä on toisin, ei ole lakko-oikeutta, millä puolustaa oikeudenmukaista eläketurvaa. Liian monet ovat jo todellisessa köyhyydessä. Poliitikkojen lupaukset eivät vakuuta, nykypoliitikot olisivat voineet tehdä, jos olisi ollut tahtoa. Penimmät eläkkeet huutavat korottamisen tarvetta, jotta kaupasta voisi ostaa edes välttämättömintä.</p><p>Todellinen eläkeläisten uhka on kuitenkin taitettu eli leikattu eläkeindeksi, mikä ajaa keskituloisia nopeasti eläkeläisköyhyyteen, kun inflaatio alkaa aikanaan laukata. Eläkkeet on saatava alkuperäisen tavoitteen mukaan seuramaan ansioindeksiä eli normaalia ansiotasokehitystä. Vain siten niiden ostovoima voidaan turvata. Tästä olen kuten ns. raippaveron eli vain eläkeläisiä kohtaavan eläketuloveron poistamisesta tekemässä ensi juhannukseen mennessä lakialoitteet, jos tulen nyt valituksi takaisin eduskuntaan.</p><p>Joukkoliikenteeseen haluan Helsinkiin Tallinnan käytännön, missä eläkeläisillä ovat ilmaiset matkat. Tällä olisi suuri merkitys pienituloisille. Samalla mahdollistettaisiin monien liikkuminen, kun ajokorttia ei ole enää uusittu.</p><p>Ilmainen joukkolikenne eläkeläisille ja muille erityisryhmille olisi ilmastopoliittien tervehenkinen kädenojennus, jota tulen edistämään, jos tulen valituksi nyt Helsingistä eduskuntaan.</p><p>Olen ollut kolme kautta Keski-Suomesta kansandustajana ja nyt äitini omaishoitajana vuorotteluvapaalla toimittuani haluan palata takaisin eduskuntaan arjen ja elämän asioiden ajajaksi, mitkä monista tuntuvat pieniltä, mutta ovat suuria asianosaisille.</p><p>Nyt hyvien ystävieni pyynöistä olen ehdolla HELSINGISTÄ Keskustan listalla eduskuntaan. Jos olet kanssani samaa mieltä, kirjoita vaalilippuun minun Lauri Oinosen numero 258. Kiitos!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> PIENET ASIAT OVAT SUURIA

Olemme tottuneet siihen, että poliitikkojen pitää puhua suurista asioista. Nämä nousevat medioissa esille ja niistä kiistellään ja väitellään eli tehdään politiikkaa.

Ihmisiä lähellä olevat asiat nousevat harvemmin politiikassa esille, vaikka juuri ne merkitsevät enemmän elämäämme ja elämän laatuun. Yleinen turvallisuus kaduilla, liikennevälineissä ja asemilla kaikkina vuorokauden aikoina vaikuttaa jokaisen elämän laatuun ja viihtyisyyteen.

Turvallisuutta on myös taloudellinen turvallisuus. Monille lapsiperheille, yksinhuoltajille, niin miehille kuin nasillekin, työssäoleville ja eläkeläisille taloudellinen turvallisuus on tärkeä asia. Indeksien jäädytyksistä tulisi päästä pois, jotta ostovoima säilyisi ja normaali elämä sujuisi paremmin.

Opiskelijilla on taloudellisesti tiukkaa, mutta on myös toivoa aikanaan työstä ja urakehityksestäkin, vaikka senttejä joutuisikin venyttämään. Tulevaisuus on mahdollisuuksia ja toivoa lupaava.

Eläkeläisillä on toisin, ei ole lakko-oikeutta, millä puolustaa oikeudenmukaista eläketurvaa. Liian monet ovat jo todellisessa köyhyydessä. Poliitikkojen lupaukset eivät vakuuta, nykypoliitikot olisivat voineet tehdä, jos olisi ollut tahtoa. Penimmät eläkkeet huutavat korottamisen tarvetta, jotta kaupasta voisi ostaa edes välttämättömintä.

Todellinen eläkeläisten uhka on kuitenkin taitettu eli leikattu eläkeindeksi, mikä ajaa keskituloisia nopeasti eläkeläisköyhyyteen, kun inflaatio alkaa aikanaan laukata. Eläkkeet on saatava alkuperäisen tavoitteen mukaan seuramaan ansioindeksiä eli normaalia ansiotasokehitystä. Vain siten niiden ostovoima voidaan turvata. Tästä olen kuten ns. raippaveron eli vain eläkeläisiä kohtaavan eläketuloveron poistamisesta tekemässä ensi juhannukseen mennessä lakialoitteet, jos tulen nyt valituksi takaisin eduskuntaan.

Joukkoliikenteeseen haluan Helsinkiin Tallinnan käytännön, missä eläkeläisillä ovat ilmaiset matkat. Tällä olisi suuri merkitys pienituloisille. Samalla mahdollistettaisiin monien liikkuminen, kun ajokorttia ei ole enää uusittu.

Ilmainen joukkolikenne eläkeläisille ja muille erityisryhmille olisi ilmastopoliittien tervehenkinen kädenojennus, jota tulen edistämään, jos tulen valituksi nyt Helsingistä eduskuntaan.

Olen ollut kolme kautta Keski-Suomesta kansandustajana ja nyt äitini omaishoitajana vuorotteluvapaalla toimittuani haluan palata takaisin eduskuntaan arjen ja elämän asioiden ajajaksi, mitkä monista tuntuvat pieniltä, mutta ovat suuria asianosaisille.

Nyt hyvien ystävieni pyynöistä olen ehdolla HELSINGISTÄ Keskustan listalla eduskuntaan. Jos olet kanssani samaa mieltä, kirjoita vaalilippuun minun Lauri Oinosen numero 258. Kiitos!

]]>
0 http://laurioinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273553-pienet-asiat-ovat-suuria#comments Hoito Hoiva Lähipalvelut Liikenne Turvallisuus Fri, 05 Apr 2019 20:29:07 +0000 Lauri Oinonen http://laurioinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273553-pienet-asiat-ovat-suuria
Suomeakin odottaa sota http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273277-suomeakin-odottaa-sota <p>Yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa kulkee ainaista rataansa, joka koostuu kahdesta vaiheesta - sodasta ja rauhasta. Näistä sota on lyhyempi ajanjakso, jota seuraa pitkä rauhan aika, jolloin kasaantuvat ainekset uuteen, entistä tuhoisampaan sotaan. Euroopan sykli kulkee kohti aikoja, jotka laittavat eurooppalaisten yhteiskuntien säilymisen vaakalaudalle. Syy konflikteihin ei tule olemaan nationalismi tai oman kansan puolustaminen, vaan maahanmuuttoaallot, Venäjä sekä monikulttuurisuudesta unelmointi ja valtioiden turvallisuuskoneistojen alasajo.</p><p>Euroopan kansallisvaltiot, Suomi mukaanlukien, ovat massiivisen muutoksen pyörteessä. Media, poliitikot ja koululaitos mädättävät sisältä päin yhteiskuntaamme. Tämä saattaa sen haavoittuvaiseksi kahdelle uhalle: ulkoisille, sotilaallisesti aggressiivisille valtioille ja sellaisille valloitushaluisille kansoille, jotka arvostavat voimaa ja kunniaa enemmän, kuin eurooppalaiset. Euroopassa tulee olemaan lähivuosikymmeninä sisällissotia, joissa kantaväestön ja ulkomaalaisväestön välinen kamppailu leimahtaa väkivaltaiseksi. Todennäköisesti käymme myös yleiseurooppalaisen sotilaallisen konfliktin, jonka hyökkäävänä osapuolena on aggressiivinen Venäjä ja kohteena heikentyneet eurooppalaiset kansallisvaltiot.</p><p>Suomalainen kansa kamppailee säilymisestään syntyvyyden laskiessa ja maahanmuuttajaväestön lisääntyessä. Toisten kansojen saapuminen maahamme aiheuttaa rikollisuutta ja taloudellisia kuluja. Lisäksi se uhkaa suomalaisten selviytymistä ja hajottaa yhteiskuntaa yhä pienempiin osiin. Ulkomaalaisten korkeasta syntyvyydestä ja suurista maahanmuuttomääristä johtuen suomalaiset tulevat ennen pitkää jäämään vähemmistöksi ensin lähiöissä, sitten kokonaisissa kaupungeissa ja lopulta koko maassa. Kehitys on väistämätön. Saman kehityskulun voimme nähdä niin Saksassa, Ranskassa kuin Ruotsissakin, jonka väestöstä joka kolmas on ulkomaalaistaustainen.</p><p>Eurooppalaisissa valtioissa ainoastaan kantaväestö ei toimi oman etunsa mukaisesti. Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva ulkomaalaisväestö on pääosin yhteisöllistä, voimaa ihannoivaa ja väkivaltaista. Ulkomaalaiset ottavat yhä enemmän valtaa eurooppalaisten kansojen alistuessa omissa maissaan. Maahanmuuttajaväestön kasvaessa kansojen ja valtioiden sisäinen luottamus ja rauha tuhoutuvat. Segregaatio ja jo lähtökohtaisesti konfliktialttiit ulkomaalaiset aiheuttavat Euroopan maissa yhteenottoja eri etnisten ryhmien välillä. Samaa tapahtuu koko ajan Afrikassa ja Lähi-idässä, joten sen voi odottaa toistuvan myös Euroopassa.</p><p>Maanpuolustustahdon aleneminen, Puolustuvoimien tarvitseman rahoituksen panttaaminen ja Moskovan talutusnuorassa eduskuntaa myöten toimivat poliitikot saattavat yhdessä maamme sotilaallisen uhan armoille. Hyökätessään Georgiaan ja Ukrainaan Venäjä on osoittanut, ettei se kaihda etenkään liittoutumattomiin naapurimaihin hyökkäämistä. Venäjä jatkanee tilaisuuden tullen laajentumispyrkimyksiään. Yhdysvallat on jälleen vetäytymässä maailmanpoliisin roolista ja osittain sotilaallisesti Euroopasta. Euroopan maat taas ovat NATO:on ja Yhdysvaltoihin luottaessaan ajaneet armeijansa alas. Tämä luo Venäjälle helpommat mahdollisuudet laajentua ja toisaalta valtioille huonommat mahdollisuudet selvitä kahakoissa militanttia ulkomaalaisväestöä vastaan. Euroopassa ei ole enää uskottavaa sotilaallista vastavoimaa Venäjälle, entisen sotilasmahdin Saksan tuhottua itsensä kierimällä itsesäälissä ja vaihtamalla väestönsä toisen maailmansodan jälkeen. Tästäkään huolimatta Suomessa ei panosteta maanpuolustukseen, vaan päinvastoin luovumme vapaaehtoisesti jalkaväkimiinoista ja tingimme puolustushankinnoista. Kansanedustajia myöten ollaan huolissaan hävittäjähankintojen ympäristöpäästöistä.</p><p>Mitä pidemmälle tämä kehitys pääsee, sitä vaikeammaksi käy sen pysäyttäminen. Me emme ole vielä samassa tilanteessa kuin Saksa, joka on jo menetetty. Määrätietoisilla toimilla voimme muuttaa maamme suunnan. Käytännössä tämä tarkoittaa maahanmuuton lopettamista, jotta voimme välttää kuvaamani konfliktit ulkomaalaisryhmien ja kantaväestön välillä. Venäjän uhkaan varautumiseksi on kaikissa päätöksissä otettava keskiöön maanpuolustus ja huoltovarmuus. Puolustusvoimille on annettava sen tarvitsema rahoitus. Kalustohankinnoista ja joukkojen osaamisen ylläpidosta on pidettävä huolta. Turvallisuutta parannetaan monilla muilla yksittäisillä teoilla ja hankinnoilla, mutta tärkeimmäksi nostan jalkaväkimiinojen käyttöönoton hävittäjähankintojen lisäksi. Uudistuksilla ei ole mitään merkitystä, jos valtakoneistoon juurtuneet Moskovan kätyrit käyvät vastahankaan jatkossakin. Pysyvän turvallisuuden ja maanpuolustusnäkökulman pitämiseksi keskiössä, virkamieskoneistosta on raivattava pois monikulttuurisuutta ja Venäjän asiaa ajavat maanpetturit.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa kulkee ainaista rataansa, joka koostuu kahdesta vaiheesta - sodasta ja rauhasta. Näistä sota on lyhyempi ajanjakso, jota seuraa pitkä rauhan aika, jolloin kasaantuvat ainekset uuteen, entistä tuhoisampaan sotaan. Euroopan sykli kulkee kohti aikoja, jotka laittavat eurooppalaisten yhteiskuntien säilymisen vaakalaudalle. Syy konflikteihin ei tule olemaan nationalismi tai oman kansan puolustaminen, vaan maahanmuuttoaallot, Venäjä sekä monikulttuurisuudesta unelmointi ja valtioiden turvallisuuskoneistojen alasajo.

Euroopan kansallisvaltiot, Suomi mukaanlukien, ovat massiivisen muutoksen pyörteessä. Media, poliitikot ja koululaitos mädättävät sisältä päin yhteiskuntaamme. Tämä saattaa sen haavoittuvaiseksi kahdelle uhalle: ulkoisille, sotilaallisesti aggressiivisille valtioille ja sellaisille valloitushaluisille kansoille, jotka arvostavat voimaa ja kunniaa enemmän, kuin eurooppalaiset. Euroopassa tulee olemaan lähivuosikymmeninä sisällissotia, joissa kantaväestön ja ulkomaalaisväestön välinen kamppailu leimahtaa väkivaltaiseksi. Todennäköisesti käymme myös yleiseurooppalaisen sotilaallisen konfliktin, jonka hyökkäävänä osapuolena on aggressiivinen Venäjä ja kohteena heikentyneet eurooppalaiset kansallisvaltiot.

Suomalainen kansa kamppailee säilymisestään syntyvyyden laskiessa ja maahanmuuttajaväestön lisääntyessä. Toisten kansojen saapuminen maahamme aiheuttaa rikollisuutta ja taloudellisia kuluja. Lisäksi se uhkaa suomalaisten selviytymistä ja hajottaa yhteiskuntaa yhä pienempiin osiin. Ulkomaalaisten korkeasta syntyvyydestä ja suurista maahanmuuttomääristä johtuen suomalaiset tulevat ennen pitkää jäämään vähemmistöksi ensin lähiöissä, sitten kokonaisissa kaupungeissa ja lopulta koko maassa. Kehitys on väistämätön. Saman kehityskulun voimme nähdä niin Saksassa, Ranskassa kuin Ruotsissakin, jonka väestöstä joka kolmas on ulkomaalaistaustainen.

Eurooppalaisissa valtioissa ainoastaan kantaväestö ei toimi oman etunsa mukaisesti. Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva ulkomaalaisväestö on pääosin yhteisöllistä, voimaa ihannoivaa ja väkivaltaista. Ulkomaalaiset ottavat yhä enemmän valtaa eurooppalaisten kansojen alistuessa omissa maissaan. Maahanmuuttajaväestön kasvaessa kansojen ja valtioiden sisäinen luottamus ja rauha tuhoutuvat. Segregaatio ja jo lähtökohtaisesti konfliktialttiit ulkomaalaiset aiheuttavat Euroopan maissa yhteenottoja eri etnisten ryhmien välillä. Samaa tapahtuu koko ajan Afrikassa ja Lähi-idässä, joten sen voi odottaa toistuvan myös Euroopassa.

Maanpuolustustahdon aleneminen, Puolustuvoimien tarvitseman rahoituksen panttaaminen ja Moskovan talutusnuorassa eduskuntaa myöten toimivat poliitikot saattavat yhdessä maamme sotilaallisen uhan armoille. Hyökätessään Georgiaan ja Ukrainaan Venäjä on osoittanut, ettei se kaihda etenkään liittoutumattomiin naapurimaihin hyökkäämistä. Venäjä jatkanee tilaisuuden tullen laajentumispyrkimyksiään. Yhdysvallat on jälleen vetäytymässä maailmanpoliisin roolista ja osittain sotilaallisesti Euroopasta. Euroopan maat taas ovat NATO:on ja Yhdysvaltoihin luottaessaan ajaneet armeijansa alas. Tämä luo Venäjälle helpommat mahdollisuudet laajentua ja toisaalta valtioille huonommat mahdollisuudet selvitä kahakoissa militanttia ulkomaalaisväestöä vastaan. Euroopassa ei ole enää uskottavaa sotilaallista vastavoimaa Venäjälle, entisen sotilasmahdin Saksan tuhottua itsensä kierimällä itsesäälissä ja vaihtamalla väestönsä toisen maailmansodan jälkeen. Tästäkään huolimatta Suomessa ei panosteta maanpuolustukseen, vaan päinvastoin luovumme vapaaehtoisesti jalkaväkimiinoista ja tingimme puolustushankinnoista. Kansanedustajia myöten ollaan huolissaan hävittäjähankintojen ympäristöpäästöistä.

Mitä pidemmälle tämä kehitys pääsee, sitä vaikeammaksi käy sen pysäyttäminen. Me emme ole vielä samassa tilanteessa kuin Saksa, joka on jo menetetty. Määrätietoisilla toimilla voimme muuttaa maamme suunnan. Käytännössä tämä tarkoittaa maahanmuuton lopettamista, jotta voimme välttää kuvaamani konfliktit ulkomaalaisryhmien ja kantaväestön välillä. Venäjän uhkaan varautumiseksi on kaikissa päätöksissä otettava keskiöön maanpuolustus ja huoltovarmuus. Puolustusvoimille on annettava sen tarvitsema rahoitus. Kalustohankinnoista ja joukkojen osaamisen ylläpidosta on pidettävä huolta. Turvallisuutta parannetaan monilla muilla yksittäisillä teoilla ja hankinnoilla, mutta tärkeimmäksi nostan jalkaväkimiinojen käyttöönoton hävittäjähankintojen lisäksi. Uudistuksilla ei ole mitään merkitystä, jos valtakoneistoon juurtuneet Moskovan kätyrit käyvät vastahankaan jatkossakin. Pysyvän turvallisuuden ja maanpuolustusnäkökulman pitämiseksi keskiössä, virkamieskoneistosta on raivattava pois monikulttuurisuutta ja Venäjän asiaa ajavat maanpetturit.

]]>
3 http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273277-suomeakin-odottaa-sota#comments EU maanpuolustus Turvallisuus Venäjä Wed, 03 Apr 2019 06:00:00 +0000 Asseri Kinnunen http://asserikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273277-suomeakin-odottaa-sota
Lisää poliiseja lasten turvaksi http://matiasollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273239-lisaa-poliiseja-lasten-turvaksi <p>Yhteiskunnan ja valtion tehtävä on huolehtia ihmisten turvallisuudesta &ndash; siitä tunteesta, että kaikki on kunnossa ja hallinnassa. Valitettavasti monen kohdalla turvallisuuden tunne on järkkynyt viime aikoina. Erityisesti sitä on horjuttanut viestit tapauksista, joissa uhreina ovat olleet lapset ja nuoret. Tilanne ei itsestään parane. Meidän on toimittava.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarvitsemme tekoja turvallisuuden edistämiseksi. Yksi keino on lisätä poliiseja, mitä varsin monet puolueet ovat ehdottaneetkin. Määrä ei kuitenkaan ratkaise, vaan ratkaisu siitä mihin resurssi laitetaan.</p><p>Ehdotukseni on, että poliisien määrää tulevina vuosina lisätään ja ennen kaikkea lasten turvaksi. Rikosten kauhistelu jälkikäteen ei turvallisuuttamme edistä. Siksi poliiseja tarvitaan ennalta estävään ja myös tiedusteleviin tehtäviin, joilla estetään mahdollisimman hyvin esim. lasten kokemat seksuaalirikokset.</p><p>Ennalta estävän toiminnan pitää myös näkyä ja kuulua poliisin viestinnässä osana tarkoitustaan. Nyt mediassa tilaa saavat enemmän poliisin panssaroidut maasturit, joiden osto on ollut ymmärrettävästi ristiriitainen. Perustelunsa lienee niilläkin, mutta panssaria tarvittaessa voi myös lausua ennalta estävän toiminnan olevan myöhäistä.</p><p>Vaatii johtajuutta, suunnitelmallisuutta ja rohkeutta panostaa ennalta estävään ja ehkäisevään toimintaan. Turvallisuutta nimenomaan edistää poliisin sanotaanko pehmeä toiminta, jota ansiokkaasti lasten ja nuorten kanssa tehdään jo. Poliisi vierailee kouluissa, nuokkareilla ja nuorten tapahtumissa kohdaten heidät hienosti luottamusta herättäen. Kiinnostavat tarinat poliisin työstä ja asianmukaiset somekuvat nuorten kanssa rakentavat turvallista Suomea.</p><p>Se on ennalta estävä keino myös radikalisoitumiseen, kun pidämme nuoresta alkaen kaikille itsestään selvänä, että poliisi on ystävämme, tuki ja turvamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskunnan ja valtion tehtävä on huolehtia ihmisten turvallisuudesta – siitä tunteesta, että kaikki on kunnossa ja hallinnassa. Valitettavasti monen kohdalla turvallisuuden tunne on järkkynyt viime aikoina. Erityisesti sitä on horjuttanut viestit tapauksista, joissa uhreina ovat olleet lapset ja nuoret. Tilanne ei itsestään parane. Meidän on toimittava.

 

Tarvitsemme tekoja turvallisuuden edistämiseksi. Yksi keino on lisätä poliiseja, mitä varsin monet puolueet ovat ehdottaneetkin. Määrä ei kuitenkaan ratkaise, vaan ratkaisu siitä mihin resurssi laitetaan.

Ehdotukseni on, että poliisien määrää tulevina vuosina lisätään ja ennen kaikkea lasten turvaksi. Rikosten kauhistelu jälkikäteen ei turvallisuuttamme edistä. Siksi poliiseja tarvitaan ennalta estävään ja myös tiedusteleviin tehtäviin, joilla estetään mahdollisimman hyvin esim. lasten kokemat seksuaalirikokset.

Ennalta estävän toiminnan pitää myös näkyä ja kuulua poliisin viestinnässä osana tarkoitustaan. Nyt mediassa tilaa saavat enemmän poliisin panssaroidut maasturit, joiden osto on ollut ymmärrettävästi ristiriitainen. Perustelunsa lienee niilläkin, mutta panssaria tarvittaessa voi myös lausua ennalta estävän toiminnan olevan myöhäistä.

Vaatii johtajuutta, suunnitelmallisuutta ja rohkeutta panostaa ennalta estävään ja ehkäisevään toimintaan. Turvallisuutta nimenomaan edistää poliisin sanotaanko pehmeä toiminta, jota ansiokkaasti lasten ja nuorten kanssa tehdään jo. Poliisi vierailee kouluissa, nuokkareilla ja nuorten tapahtumissa kohdaten heidät hienosti luottamusta herättäen. Kiinnostavat tarinat poliisin työstä ja asianmukaiset somekuvat nuorten kanssa rakentavat turvallista Suomea.

Se on ennalta estävä keino myös radikalisoitumiseen, kun pidämme nuoresta alkaen kaikille itsestään selvänä, että poliisi on ystävämme, tuki ja turvamme.

]]>
3 http://matiasollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273239-lisaa-poliiseja-lasten-turvaksi#comments Arjen turvallisuus Lapset ja nuoret Poliisi Turvallisuus Tue, 02 Apr 2019 13:16:20 +0000 Matias Ollila http://matiasollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273239-lisaa-poliiseja-lasten-turvaksi
Laittomasti maassaolevat säilöön Venäjälle http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273176-laittomasti-maassaolevat-sailoon-venajalle <p>&nbsp;</p><p>Suomessa on useita tuhansia laittomasti maassamme olevia henkilöitä. Nämä henkilöt ovat paitsi rikollisten&nbsp;helposti hyväksikäytettävissä, niin myös suuri uhka turvallisuudelle. Yksi suuri ryhmä laittomasti maassamme oleskelevista on kielteisen turvapaikan saaneet, jotka eivät suostu poistumaan Suomesta.</p><p>Näillä henkilöillä ei ole lain mukaan oikeutta oleilla Suomessa, mutta he ovat kaduillamme tästä huolimatta. On myös puhuttu heidän ottamisesta säilöön, mutta tämän hinnaksi on arvioitu jopa 200 euroa päivä.</p><p>Ehdotankin asiaan seuraavaa ratkaisua: ostetaan tälle ryhmälle säilöönottopalvelut Venäjältä. Sieltä löytyy taatusti kilpailutuksen jälkeen paikka, jossa päivä säilöönottoa maksaa alle 10 euroa päivä ja tuo summa sisältää myös ruuat. Kyseinen paikka ei ole vankila, vaan säilöönottoyksikkö, josta saa lähteä omaan kotimaahansa heti, kun siltä tuntuu.</p><p>Tästä ratkaisusta hyötyisivät kaikki. Turvallisuus maassamme parantuisi, kun laittomasti maassamme oleskelevat saataisiin pois kaduiltamme. Myös Venäjä hyötyisi tästä, kun säilöönotto toisi työpaikkoja, esimerkiksi entisille sotilaille. Suomen valtiolle tämä olisi varsin edullinen ja toimiva tapa ratkaista tämä ongelma.</p><p>Ongelma laittomasti Suomeen tulleiden palauttamisessa on se, että jos henkilö vastustaa palauttamistaan vaikka Irakiin, niin Irak ei ota häntä tässä tapauksessa vastaan. Jos laittomasti Suomessa oleva säilötään Venäjälle, paikkaan josta pääsee milloin tahansa pois, kun vain suuntaa omaan kotimaahansa, tämäkin ongelma ratkeaisi.</p><p>Suomi tuskin rikkoisi tässä mitään sopimusta, sillä mikään laki tuskin kieltää laittomasti maassaolevien säilöntäpalveluiden ostamista naapurimaasta. Lisäksi laittomasti maassaolevien etsimistä tulisi tehostaa esimerkiksi niin, että poliisi etsisi ja ottaisi talteen laittomasti maassaolevan aina sellaisen tavatessaan. Lisäksi laittomasta maassaolosta&nbsp;annettavia&nbsp;rangaistuksia tulisi koventaa tasolle, jolla myös laittoman maassaolijan&nbsp;suojelija syyllistyisi avunantorikokseen piilotellessaan häntä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomessa on useita tuhansia laittomasti maassamme olevia henkilöitä. Nämä henkilöt ovat paitsi rikollisten helposti hyväksikäytettävissä, niin myös suuri uhka turvallisuudelle. Yksi suuri ryhmä laittomasti maassamme oleskelevista on kielteisen turvapaikan saaneet, jotka eivät suostu poistumaan Suomesta.

Näillä henkilöillä ei ole lain mukaan oikeutta oleilla Suomessa, mutta he ovat kaduillamme tästä huolimatta. On myös puhuttu heidän ottamisesta säilöön, mutta tämän hinnaksi on arvioitu jopa 200 euroa päivä.

Ehdotankin asiaan seuraavaa ratkaisua: ostetaan tälle ryhmälle säilöönottopalvelut Venäjältä. Sieltä löytyy taatusti kilpailutuksen jälkeen paikka, jossa päivä säilöönottoa maksaa alle 10 euroa päivä ja tuo summa sisältää myös ruuat. Kyseinen paikka ei ole vankila, vaan säilöönottoyksikkö, josta saa lähteä omaan kotimaahansa heti, kun siltä tuntuu.

Tästä ratkaisusta hyötyisivät kaikki. Turvallisuus maassamme parantuisi, kun laittomasti maassamme oleskelevat saataisiin pois kaduiltamme. Myös Venäjä hyötyisi tästä, kun säilöönotto toisi työpaikkoja, esimerkiksi entisille sotilaille. Suomen valtiolle tämä olisi varsin edullinen ja toimiva tapa ratkaista tämä ongelma.

Ongelma laittomasti Suomeen tulleiden palauttamisessa on se, että jos henkilö vastustaa palauttamistaan vaikka Irakiin, niin Irak ei ota häntä tässä tapauksessa vastaan. Jos laittomasti Suomessa oleva säilötään Venäjälle, paikkaan josta pääsee milloin tahansa pois, kun vain suuntaa omaan kotimaahansa, tämäkin ongelma ratkeaisi.

Suomi tuskin rikkoisi tässä mitään sopimusta, sillä mikään laki tuskin kieltää laittomasti maassaolevien säilöntäpalveluiden ostamista naapurimaasta. Lisäksi laittomasti maassaolevien etsimistä tulisi tehostaa esimerkiksi niin, että poliisi etsisi ja ottaisi talteen laittomasti maassaolevan aina sellaisen tavatessaan. Lisäksi laittomasta maassaolosta annettavia rangaistuksia tulisi koventaa tasolle, jolla myös laittoman maassaolijan suojelija syyllistyisi avunantorikokseen piilotellessaan häntä.

]]>
3 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273176-laittomasti-maassaolevat-sailoon-venajalle#comments Julkiset säästöt Paperittomat Terrorismi Turvallisuus Venäjä Mon, 01 Apr 2019 18:57:22 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273176-laittomasti-maassaolevat-sailoon-venajalle
Poliittinen vaihtoehto ja turvallisempi Suomi! http://piakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272777-poliittinen-vaihtoehto-ja-turvallisempi-suomi <p>Ylen aamutentissä 28.3.2019 &nbsp;Laura Huhtasaari toi selkeästi esille, että PS on ainoa, joka tarjoaa poliittisen vaihtoehdon ja haluaa turvallisemman Suomen.</p><p>Muutamia pointteja haastattelusta, jotka liittyvät omiin teemoihini vahvasti.</p><p>Suomen valtio on perustettu pitämään huolta suomalaisista ts. Suomen kansalainen on oikeutettu suomalaisten veronmaksajien maksamaan turvaan. Ensisijaisesti on huolehdittava siis suomalaisista.</p><p>Maahanmuutto liittyy kaikkeen, jos se maksaa n. 3,2 miljardia vuodessa, on se pois terveydenhuollosta, työllisyydestä ja paljon muustakin, mm. kotouttaminen maksaa yhtä paljon kuin hoitajamitoituksen nosto 0,7:ään.</p><p>Automaattikarkotus seksuaalirikolliselle ja laittomasti maassa olevat säilöön.</p><p>Ilmastomuutoksesta: Suomi on hoitanut oman osuutensa hyvin, olemme leikanneet päästöjä kaksi kertaa enemmän kuin EU maat keskimäärin. Jos oikeasti haluamme vaikuttaa ilmastonmuutokseen tarvitsemme kansainvälisiä toimia.</p><p>Mikään muu puolue ei halua ottaa kantaa maahanmuuttoon eli haluavat, että nykymeno jatkuu. Miettikää sitä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen aamutentissä 28.3.2019  Laura Huhtasaari toi selkeästi esille, että PS on ainoa, joka tarjoaa poliittisen vaihtoehdon ja haluaa turvallisemman Suomen.

Muutamia pointteja haastattelusta, jotka liittyvät omiin teemoihini vahvasti.

Suomen valtio on perustettu pitämään huolta suomalaisista ts. Suomen kansalainen on oikeutettu suomalaisten veronmaksajien maksamaan turvaan. Ensisijaisesti on huolehdittava siis suomalaisista.

Maahanmuutto liittyy kaikkeen, jos se maksaa n. 3,2 miljardia vuodessa, on se pois terveydenhuollosta, työllisyydestä ja paljon muustakin, mm. kotouttaminen maksaa yhtä paljon kuin hoitajamitoituksen nosto 0,7:ään.

Automaattikarkotus seksuaalirikolliselle ja laittomasti maassa olevat säilöön.

Ilmastomuutoksesta: Suomi on hoitanut oman osuutensa hyvin, olemme leikanneet päästöjä kaksi kertaa enemmän kuin EU maat keskimäärin. Jos oikeasti haluamme vaikuttaa ilmastonmuutokseen tarvitsemme kansainvälisiä toimia.

Mikään muu puolue ei halua ottaa kantaa maahanmuuttoon eli haluavat, että nykymeno jatkuu. Miettikää sitä!

]]>
0 http://piakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272777-poliittinen-vaihtoehto-ja-turvallisempi-suomi#comments Hoitajamitoitus Ilmastonmuutos Turvallisuus Vaihtoehto Thu, 28 Mar 2019 07:49:27 +0000 Pia Kopra http://piakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272777-poliittinen-vaihtoehto-ja-turvallisempi-suomi
Seniorikansalaisten asema on turvattava http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272520-seniorikansalaisten-asema-on-turvattava <p>Me nuoremmat saamme parhaillaan nauttia niistä hedelmistä, jotka jälleenrakentajasukupolvi kovalla työllään aikoinaan kasvatti. Nyt on meidän vuoromme auttaa ja taata heille arvokas ikääntyminen.&nbsp;<br /><br />Virkeitä ja hyväkuntoisia seniorikansalaisia on enemmän kuin koskaan. He käyttävät varallisuuttaan tavalla, joka työllistää esimerkiksi palvelusektorin yrittäjiä merkittävästi. Siksi eläkkeiden riittävä ostovoima on kaikkien suomalaisten etu.
&nbsp;<br /><br />Eläkkeiden ostovoimaa ajan myötä syövä taitettu indeksi ei ole oikein, kuten ei sekään, että samansuuruisesta eläkkeestä maksetaan enemmän veroja kuin palkkatulosta.<br /><br />Seniorikansalaisten liikkuminen on kansantaloudellisestikin järkevää. Kannatan ilmaista joukkoliikennettä ruuhka-aikojen ulkopuolella yli 65-vuotiaille. Tyhjiä tuoleja on turha kuljettaa.<br />Ihmiselle on turvattava arvokas elämä lapsuudesta vanhuuteen. Jokainen meistä ansaitsee huolenpitoa ja turvaa. Tästä länsimaisesta ihmisoikeusperinteestä ei tule tinkiä, ei millin vertaa.<br /><br />Me kaikki vanhenemme ja tarvitsemme jossain vaiheessa huolenpitoa. Sen, että vanhustenhoito on laadukasta ja hoidettavan tarpeet huomioivaa, pitäisi olla itsestään selvää. Viime kädessä kyse on ihmisarvoisen elämän turvaamisesta.<br /><br />Kotihoidon toimivuus ja laatu pitää varmistaa. Ennen kuin ihminen on laitoshoidon tarpeessa, hänelle pitää tarjota riittävät virikepalvelut. Tämä on selvää säästöä, koska näin toimimalla ihminen pysyy pidempään kunnossa. Nyt kotihoito ei ehdi tehdä huonokuntoisten vanhusten tilanteen kartoitusta, vaikka se kuuluisi heidän tehtäviinsä.&nbsp;<br /><br />Seniorikansalaisille on tarjottava mahdollisuus vuosittaiseen terveystarkastukseen.
 Varttuneempia ikäluokkia ei terveydenhuollossa saa syrjiä. Asiakkaat pitää hoitaa samalta viivalta iästä riippumatta. Ikäihmisten terveydenhuollon hoito-ohjeistus pitää saada julkiseksi. Myös senioreita on hoidettava hyvin.
<br /><br />Kun jaksaminen hiipuu ja omat voimat ehtyvät, olennaista on se, millaista apua on saatavilla. Tämän asian, jos minkä, hoitaminen kunnialla mittaa yhteiskuntamme inhimillisen sivistystason.<br />Sotavuosina rintamamiehet pyrkivät tilanteesta riippumatta auttamaan taistelutovereitaan loppuun saakka. Ei liene kohtuutonta vaatia nykyisiltä sukupolvilta tämän kunniakkaan periaatteen noudattamista vanhempia sukupolvia kohtaan.&nbsp;<br /><br />Kaveria ei jätetä.<br /><br />Atte Kaleva<br />www.attekaleva.fi<br />Kokoomus Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me nuoremmat saamme parhaillaan nauttia niistä hedelmistä, jotka jälleenrakentajasukupolvi kovalla työllään aikoinaan kasvatti. Nyt on meidän vuoromme auttaa ja taata heille arvokas ikääntyminen. 

Virkeitä ja hyväkuntoisia seniorikansalaisia on enemmän kuin koskaan. He käyttävät varallisuuttaan tavalla, joka työllistää esimerkiksi palvelusektorin yrittäjiä merkittävästi. Siksi eläkkeiden riittävä ostovoima on kaikkien suomalaisten etu.
 

Eläkkeiden ostovoimaa ajan myötä syövä taitettu indeksi ei ole oikein, kuten ei sekään, että samansuuruisesta eläkkeestä maksetaan enemmän veroja kuin palkkatulosta.

Seniorikansalaisten liikkuminen on kansantaloudellisestikin järkevää. Kannatan ilmaista joukkoliikennettä ruuhka-aikojen ulkopuolella yli 65-vuotiaille. Tyhjiä tuoleja on turha kuljettaa.
Ihmiselle on turvattava arvokas elämä lapsuudesta vanhuuteen. Jokainen meistä ansaitsee huolenpitoa ja turvaa. Tästä länsimaisesta ihmisoikeusperinteestä ei tule tinkiä, ei millin vertaa.

Me kaikki vanhenemme ja tarvitsemme jossain vaiheessa huolenpitoa. Sen, että vanhustenhoito on laadukasta ja hoidettavan tarpeet huomioivaa, pitäisi olla itsestään selvää. Viime kädessä kyse on ihmisarvoisen elämän turvaamisesta.

Kotihoidon toimivuus ja laatu pitää varmistaa. Ennen kuin ihminen on laitoshoidon tarpeessa, hänelle pitää tarjota riittävät virikepalvelut. Tämä on selvää säästöä, koska näin toimimalla ihminen pysyy pidempään kunnossa. Nyt kotihoito ei ehdi tehdä huonokuntoisten vanhusten tilanteen kartoitusta, vaikka se kuuluisi heidän tehtäviinsä. 

Seniorikansalaisille on tarjottava mahdollisuus vuosittaiseen terveystarkastukseen.
 Varttuneempia ikäluokkia ei terveydenhuollossa saa syrjiä. Asiakkaat pitää hoitaa samalta viivalta iästä riippumatta. Ikäihmisten terveydenhuollon hoito-ohjeistus pitää saada julkiseksi. Myös senioreita on hoidettava hyvin.


Kun jaksaminen hiipuu ja omat voimat ehtyvät, olennaista on se, millaista apua on saatavilla. Tämän asian, jos minkä, hoitaminen kunnialla mittaa yhteiskuntamme inhimillisen sivistystason.
Sotavuosina rintamamiehet pyrkivät tilanteesta riippumatta auttamaan taistelutovereitaan loppuun saakka. Ei liene kohtuutonta vaatia nykyisiltä sukupolvilta tämän kunniakkaan periaatteen noudattamista vanhempia sukupolvia kohtaan. 

Kaveria ei jätetä.

Atte Kaleva
www.attekaleva.fi
Kokoomus Helsinki

]]>
4 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272520-seniorikansalaisten-asema-on-turvattava#comments Arvokas vanhuus Eläkeläiset Ikääntyminen Seniorikansalaiset Turvallisuus Mon, 25 Mar 2019 11:30:30 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272520-seniorikansalaisten-asema-on-turvattava
Rajaseutujen turvallisuus vaatii niin yhteistyötä kuin käsipareja http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272255-rajaseutujen-turvallisuus-vaatii-niin-yhteistyota-kuin-kasipareja <p>Turvallisuustyhjiön muodostuminen on&nbsp; itsestäänselvyys laajoilla harvaan asutuilla alueilla, mikäli turvallisuusviranomaisten resursseista ei huolehdita. Turvallisuus on maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen tekijä ja on ollut maaseudun voimavara aina. Nyt se voi olla murenemassa, ellei seuraava hallitus osoita turvallisuusviranomaisille sen tarvitsemia resursseja ja kohdenna niitä harvaan asutuille alueille.&nbsp; Vaikka vakituinen väestö alueella onkin vähentynyt, monipaikkaisuus ja matkailu tuovat alueelle ihmisvirtaa.</p><p>Eilen juhlimme täällä Kainuussa Suomen Rajavartiolaitoksen 100 vuotista taivalta.&nbsp;Kainuun rajavartiosto vastaa 406 kilometrin rajaosuudesta. Henkilöstöä sillä on noin 200. Rajavartioston toiminnan päämäärä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Kainuun rajavartiosto on Kuhmolle, Suomussalmelle ja Kuusamolle tärkeä yhteistyökumppani ja asukkaidemme turva rajaseudun kylissä.&nbsp; Sen panos turvallisuuteen maakunnassamme ja Koillismaalla on korvaamaton. Lisäksi rajavartijat osallistuvat aktiivisesti asuinkuntiensa vapaaehtoistoimintaan.</p><p>&quot;Kainuun rajavartiosto, joka vastaa rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla, osallistuu välttämättömien turvallisuuspalvelujen tuottamiseen erityisesti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vuodesta 2013 alkaen sen ensivastepartio on auttanut Kainuun itäosien harvaan asuttujen alueiden asukkaita.&quot;, kirjoittaa <a href="https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/tasta-puhe-rajavartiolaitos-tunnetaan-hyvin-itarajalla-millaisia-muistoja-sinulla-on-100-vuotiaan-rajan-toiminnasta/">Kainuun Sanomat.</a></p><p>Eri turvallisuusviranomaiset (poliisi, raja, palo- ja pelastus sekä tulli) ja muut viranomaiset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tiivistäneetkin yhteistyöstään merkittävästi. &quot;On huomattava, että yhteistyö ei tuo lisää käsipareja kentälle, eikä ratkaise viranomaisten resurssipulaa.&quot;, <a href="https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/lukijan-mielipiteet/nakokulma-kamera-ei-juokse-ketaan-kiinni-muistuttaa-rajavartiolaitoksen-resursseista-huolestunut-kainuun-rajavartioston-komentaja-mika-rytkonen/">toteaa Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen</a>. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty kylätoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Mikään vapaaehtoistyö ei kuitenkaan voi korvata viranomaisen ja valtion vastuuta.</p><p>Rytkönen kuvaa kirjoituksessaan täysin oikein sitä tilannetta, joka Rajavartiolaitoksella on syntymässä. Suurimmiksi ongelmiksi rahoituksen riittävyyden osalta muodostuvat toimitila-, ICT- ja kuljetusvälinekustannusten nousu, joka uhkaa syödä hallituksen osoittaman lisärahan niin, että tavoiteltua lisäystä&nbsp;200 rajavartijan palkkaamiseksi itärajan valvontaan ei voida tehdä.</p><p>Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä kuuli myös Rajavartiolaitosta työryhmän työssä osana harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Parlamentaarinen ryhmä linjasi, että poliisipalvelujen saatavuus turvataan hälytystehtävissä kohtuullisessa ajassa koko Suomessa.&nbsp; Mielestäni yhtä tärkeää on turvata poliisin tärkeimmän yhteistyökumppanin eri Rajavartiolaitoksen mahdollisuus tehdä jatkossakin yhteistyötä rajaseuduilla. Yhteistyötä ei ole, jos ei ole yhteistyön tekijöitä. Siihen tarvitaan Rytkösen peräänkuuluttamia käsipareja niin poliisille kuin Rajavartiolaitokselle.<strong> </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvallisuustyhjiön muodostuminen on  itsestäänselvyys laajoilla harvaan asutuilla alueilla, mikäli turvallisuusviranomaisten resursseista ei huolehdita. Turvallisuus on maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen tekijä ja on ollut maaseudun voimavara aina. Nyt se voi olla murenemassa, ellei seuraava hallitus osoita turvallisuusviranomaisille sen tarvitsemia resursseja ja kohdenna niitä harvaan asutuille alueille.  Vaikka vakituinen väestö alueella onkin vähentynyt, monipaikkaisuus ja matkailu tuovat alueelle ihmisvirtaa.

Eilen juhlimme täällä Kainuussa Suomen Rajavartiolaitoksen 100 vuotista taivalta. Kainuun rajavartiosto vastaa 406 kilometrin rajaosuudesta. Henkilöstöä sillä on noin 200. Rajavartioston toiminnan päämäärä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Kainuun rajavartiosto on Kuhmolle, Suomussalmelle ja Kuusamolle tärkeä yhteistyökumppani ja asukkaidemme turva rajaseudun kylissä.  Sen panos turvallisuuteen maakunnassamme ja Koillismaalla on korvaamaton. Lisäksi rajavartijat osallistuvat aktiivisesti asuinkuntiensa vapaaehtoistoimintaan.

"Kainuun rajavartiosto, joka vastaa rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla, osallistuu välttämättömien turvallisuuspalvelujen tuottamiseen erityisesti syrjäseuduilla. Esimerkiksi vuodesta 2013 alkaen sen ensivastepartio on auttanut Kainuun itäosien harvaan asuttujen alueiden asukkaita.", kirjoittaa Kainuun Sanomat.

Eri turvallisuusviranomaiset (poliisi, raja, palo- ja pelastus sekä tulli) ja muut viranomaiset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tiivistäneetkin yhteistyöstään merkittävästi. "On huomattava, että yhteistyö ei tuo lisää käsipareja kentälle, eikä ratkaise viranomaisten resurssipulaa.", toteaa Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty kylätoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Mikään vapaaehtoistyö ei kuitenkaan voi korvata viranomaisen ja valtion vastuuta.

Rytkönen kuvaa kirjoituksessaan täysin oikein sitä tilannetta, joka Rajavartiolaitoksella on syntymässä. Suurimmiksi ongelmiksi rahoituksen riittävyyden osalta muodostuvat toimitila-, ICT- ja kuljetusvälinekustannusten nousu, joka uhkaa syödä hallituksen osoittaman lisärahan niin, että tavoiteltua lisäystä 200 rajavartijan palkkaamiseksi itärajan valvontaan ei voida tehdä.

Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ryhmä kuuli myös Rajavartiolaitosta työryhmän työssä osana harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Parlamentaarinen ryhmä linjasi, että poliisipalvelujen saatavuus turvataan hälytystehtävissä kohtuullisessa ajassa koko Suomessa.  Mielestäni yhtä tärkeää on turvata poliisin tärkeimmän yhteistyökumppanin eri Rajavartiolaitoksen mahdollisuus tehdä jatkossakin yhteistyötä rajaseuduilla. Yhteistyötä ei ole, jos ei ole yhteistyön tekijöitä. Siihen tarvitaan Rytkösen peräänkuuluttamia käsipareja niin poliisille kuin Rajavartiolaitokselle.

]]>
0 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272255-rajaseutujen-turvallisuus-vaatii-niin-yhteistyota-kuin-kasipareja#comments 2019 eduskuntavaalit Politiikka Rajakunta Turvallisuus Fri, 22 Mar 2019 06:55:26 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272255-rajaseutujen-turvallisuus-vaatii-niin-yhteistyota-kuin-kasipareja
Anna turvallinen lapsuus http://satulumijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272204-anna-turvallinen-lapsuus <p>Turvallinen lapsuus antaa eväät koko tulevalle elämälle. Erilaiset uhkakuvat tuottavat pelkoa, levottomuutta, ahdistusta ja masennusta. Siksi lapselle tulisi antaa realistinen kuva ilmastonmuutoksesta ja keinoista vaikuttaa siihen.</p><p>Koululaisten ilmastolakko puhuttaa. Järjestäjiä oli useita. Tampereella ilmastolakkotapahtuman takana oli Luonto-Liitto ja muut ympäristöjärjestöt. Helsingissä taas Fridays For Future Suomi. Järjestäjien ideologian mukaisesti haettiin näkyvyyttä räväköillä lakoilla, iskulauseilla ja toisen syyllistämisellä. Totta se on, syyllistäminen. Kun lapsi kokee, ettei hänen mikään tekonsa saa ilmastonmuutosta loppumaan, hän syyllistyy. Syyllistyminen vie elämänhalun, ilon ja mahdollisuuden toimia ilmastonmuutoksen ongelmissa rakentavasti ja pitkällä tähtäimellä. Turvallisuus rakentuu tunteesta, että voi ja kykenee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Ajatuksena lakko oli ihan hyvä, mutta koulusta poissaolo ei edistä asiaa. Koulun tehtävä on valmistaa lasta tulevaisuuteen. Ei syyllistää ja asettaa paineita asioista, jotka eivät ole hetkessä ratkaistavissa.</p><p>Kouluissa pitäisi opettaa, miten käytännön teoilla voi itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Samalla tulee antaa realistinen näkemys siitä, mitkä asiat ovat todella merkittäviä. Lihan syömisen lopettaminen paremminkin lisää ilmastonmuutosriskiä. Esimerkiksi saman energiamäärän saamiseen kasviksista ihmisen tulisi syödä niitä paljon enemmän, ja kuitenkin jäisi ilman useita tarvittavia kivennäis- ja hivenaineita. Sairaaloissa on potilaita, joiden sairauskertomuksissa tämä asia konkretisoituu. Lisäksi tuon kasvismäärän aiheuttamat ilmastopäästöt ovat loppupeleissä suuremmat kuin kohtuullisen kokoisella liha-annoksella.</p><p>Ilmastonmuutoksesta pitää puhua, mutta kiihkottomasti ja rakentavalla tavalla. Muutoksia saadaan aikaan vain pitkäjänteisellä toiminnalla ja onnistumisen edellytykset turvataan, kun ei aiheuteta turhaa vastakkainasettelua. Otetaan realistinen asenne eikä aiheuteta lapselle turhia paineita.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvallinen lapsuus antaa eväät koko tulevalle elämälle. Erilaiset uhkakuvat tuottavat pelkoa, levottomuutta, ahdistusta ja masennusta. Siksi lapselle tulisi antaa realistinen kuva ilmastonmuutoksesta ja keinoista vaikuttaa siihen.

Koululaisten ilmastolakko puhuttaa. Järjestäjiä oli useita. Tampereella ilmastolakkotapahtuman takana oli Luonto-Liitto ja muut ympäristöjärjestöt. Helsingissä taas Fridays For Future Suomi. Järjestäjien ideologian mukaisesti haettiin näkyvyyttä räväköillä lakoilla, iskulauseilla ja toisen syyllistämisellä. Totta se on, syyllistäminen. Kun lapsi kokee, ettei hänen mikään tekonsa saa ilmastonmuutosta loppumaan, hän syyllistyy. Syyllistyminen vie elämänhalun, ilon ja mahdollisuuden toimia ilmastonmuutoksen ongelmissa rakentavasti ja pitkällä tähtäimellä. Turvallisuus rakentuu tunteesta, että voi ja kykenee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Ajatuksena lakko oli ihan hyvä, mutta koulusta poissaolo ei edistä asiaa. Koulun tehtävä on valmistaa lasta tulevaisuuteen. Ei syyllistää ja asettaa paineita asioista, jotka eivät ole hetkessä ratkaistavissa.

Kouluissa pitäisi opettaa, miten käytännön teoilla voi itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Samalla tulee antaa realistinen näkemys siitä, mitkä asiat ovat todella merkittäviä. Lihan syömisen lopettaminen paremminkin lisää ilmastonmuutosriskiä. Esimerkiksi saman energiamäärän saamiseen kasviksista ihmisen tulisi syödä niitä paljon enemmän, ja kuitenkin jäisi ilman useita tarvittavia kivennäis- ja hivenaineita. Sairaaloissa on potilaita, joiden sairauskertomuksissa tämä asia konkretisoituu. Lisäksi tuon kasvismäärän aiheuttamat ilmastopäästöt ovat loppupeleissä suuremmat kuin kohtuullisen kokoisella liha-annoksella.

Ilmastonmuutoksesta pitää puhua, mutta kiihkottomasti ja rakentavalla tavalla. Muutoksia saadaan aikaan vain pitkäjänteisellä toiminnalla ja onnistumisen edellytykset turvataan, kun ei aiheuteta turhaa vastakkainasettelua. Otetaan realistinen asenne eikä aiheuteta lapselle turhia paineita.
 

]]>
1 http://satulumijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272204-anna-turvallinen-lapsuus#comments Ilmastonmuutoksen torjunta Lapset Turvallisuus Thu, 21 Mar 2019 13:58:17 +0000 Satu Lumijärvi http://satulumijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272204-anna-turvallinen-lapsuus
Arjen turvallisuus taattava kaikille http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272169-arjen-turvallisuus-taattava-kaikille <p>Pyrin eduskuntaaan, koska mielestäni Suomessa on edelleen monia epäkohtia, jotka kaipaavat korjausta.</p><p>Päävaaliteemani on sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoon saattaminen. Näitä palveluita tulee kuntalaisten saada yhdenvertaisesti varallisuudesta riippumatta. Hyvinvointiyhteiskunnassa pitää myös heikoimmista huolehtia. Terveyspalveluihin mukaan luettuna mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee päästä viipymättä, kun tarve ilmenee. Ikäihmisten koti- ja laitoshoidon laatua pitää parantaa, jotta ikäihmiset voivat vanheta arvokkaasti. Hoitohenkilökuntaa tulee olla riittävästi työvuorossa turvaamaan ikäihmisten arki. Sosiaalipalveluiden turhaa byrokratiaa pitää purkaa ja selkeyttää, jotta esimerkiksi vammaispalvelut toteutuisivat asiakaslähtöisesti vaikeuttamatta vammaisten arkea.</p><p>Sairaanhoitajia ja lähihoitajia jää lähiaikoina runsaasti eläkkeelle. Hoiva-ala tulee saada veto- ja pitovoimaiseksi, jotta Suomea ei kohtaa hoitajapula. Ykköskeinoksi vastaamaan tähän haasteeseen nostan sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkat, jotka pitää korottaa vihdoin vastaamaan työn vaativuutta ja vastuuta. Lisäksi työolot täytyy parantaa muun muassa kirjaamalla hoitajamitoitus lakiin. Vain näin saamme jatkossa riittävästi uutta hoiva-alalle motivoitunutta työvoimaa. Ja toisaalta jo hoitoalalla työskentelevät jatkavat eivätkä vaihda alaa. Ja tällä asialla on kiire, jotta hoitajapula ei toteudu.</p><p>Syrjäytymisen ehkäisemisessä koulutus on avainasemassa. Syrjäytymisen juurisyihin tulee pureutua. Jatkokoulutus pitää taata kaikille peruskoulun päättäneille. Myöskin työllistymistakuu tulee taata siten, että ihmisiä ei kouluteta aloille, joissa töitä ei ole tarjolla.</p><p>Yrittäminen on edelleen Suomessa haastavaa. Vieläkin se koetaan elämäntavaksi, josta rangaistaan erilaisilla veroilla ja maksuilla. Niin kauan kun näin on, yrittäjyyttä on edesvastuutonta mainostaa ihmisille kannattavana vaihtoehtona työllistää itsensä. Yrittäminen pitää saada oikeasti kannattavaksi, jotta yrittäjä voi työllistää itsensä ja muita.</p><p>Kaiken kaikkiaan arjen turvallisuus on taattava kaikille.</p><p>Anne Snellman<br />eduskuntavaaliehdokas (sin.)<br />filosofian tohtori, sairaanhoitajaopiskelija<br />Oulu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pyrin eduskuntaaan, koska mielestäni Suomessa on edelleen monia epäkohtia, jotka kaipaavat korjausta.

Päävaaliteemani on sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoon saattaminen. Näitä palveluita tulee kuntalaisten saada yhdenvertaisesti varallisuudesta riippumatta. Hyvinvointiyhteiskunnassa pitää myös heikoimmista huolehtia. Terveyspalveluihin mukaan luettuna mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee päästä viipymättä, kun tarve ilmenee. Ikäihmisten koti- ja laitoshoidon laatua pitää parantaa, jotta ikäihmiset voivat vanheta arvokkaasti. Hoitohenkilökuntaa tulee olla riittävästi työvuorossa turvaamaan ikäihmisten arki. Sosiaalipalveluiden turhaa byrokratiaa pitää purkaa ja selkeyttää, jotta esimerkiksi vammaispalvelut toteutuisivat asiakaslähtöisesti vaikeuttamatta vammaisten arkea.

Sairaanhoitajia ja lähihoitajia jää lähiaikoina runsaasti eläkkeelle. Hoiva-ala tulee saada veto- ja pitovoimaiseksi, jotta Suomea ei kohtaa hoitajapula. Ykköskeinoksi vastaamaan tähän haasteeseen nostan sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkat, jotka pitää korottaa vihdoin vastaamaan työn vaativuutta ja vastuuta. Lisäksi työolot täytyy parantaa muun muassa kirjaamalla hoitajamitoitus lakiin. Vain näin saamme jatkossa riittävästi uutta hoiva-alalle motivoitunutta työvoimaa. Ja toisaalta jo hoitoalalla työskentelevät jatkavat eivätkä vaihda alaa. Ja tällä asialla on kiire, jotta hoitajapula ei toteudu.

Syrjäytymisen ehkäisemisessä koulutus on avainasemassa. Syrjäytymisen juurisyihin tulee pureutua. Jatkokoulutus pitää taata kaikille peruskoulun päättäneille. Myöskin työllistymistakuu tulee taata siten, että ihmisiä ei kouluteta aloille, joissa töitä ei ole tarjolla.

Yrittäminen on edelleen Suomessa haastavaa. Vieläkin se koetaan elämäntavaksi, josta rangaistaan erilaisilla veroilla ja maksuilla. Niin kauan kun näin on, yrittäjyyttä on edesvastuutonta mainostaa ihmisille kannattavana vaihtoehtona työllistää itsensä. Yrittäminen pitää saada oikeasti kannattavaksi, jotta yrittäjä voi työllistää itsensä ja muita.

Kaiken kaikkiaan arjen turvallisuus on taattava kaikille.

Anne Snellman
eduskuntavaaliehdokas (sin.)
filosofian tohtori, sairaanhoitajaopiskelija
Oulu

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272169-arjen-turvallisuus-taattava-kaikille#comments Hoitajapula Syrjäytyminen Turvallisuus vanhustenhoito Yrittäminen Thu, 21 Mar 2019 07:03:14 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272169-arjen-turvallisuus-taattava-kaikille
Mikä Suomea uhkaa? http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271766-mika-suomea-uhkaa <p>Mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita Suomen pitäisi painottaa seuraavina vuosina?</p><p>&nbsp;</p><p>Viime vuosien aikana Suomen puolustuksen toimintaympäristö on kokenut suurimman muutoksen sitten kylmän sodan päättymisen. Turvallisuutemme kytkeytyy tiiviisti yleiseurooppalaiseen turvallisuustilanteeseen ja on hyvin vaikea kuvitella, että lähialueella tapahtuvassa sotilaallisessa konfliktissa voisimme jättäytyä tilanteen ulkopuolelle tai meille tarjoutuisi ulkopuolisen asema.</p><p>Viime vuosien kriisin seurauksena myös Suomessa on ollut tarve päivittää näkemys nykyaikaisesta sodankäynnistä sekä keinoista. Uuden teknologian myötä yhteiskuntamme haavoittuvuudet ovat lisääntyneet, ja jatkossa Suomen on panoste</p><p>ttava entistä vahvemmin kyberpuolustukseen ja muihin hybridivaikuttamisen keinoilta suojautumiseen. On myös varmistettava, että Suomen puolustus kykenee vastaamaan uudenlaisen toimintaympäristön vaatimuksiin. Suomen turvallisuuspolitiikalla ja puolustuksella luodaan ennaltaehkäisevä kynnys, jotta kenelläkään ei synny houkutusta käyttää sotilaallista voimaa tai laajaa hybridivaikuttamisen keinovalikoimaa suomalaisen yhteiskunnan vahingoittamiseksi.</p><p>Yksi keskeisimmistä turvallisuusympäristössämme vaikuttavista tekijöistä on Venäjä. Venäjän suhteen Suomi tarvitsee päättäväistä politiikkaa. On syytä muistaa, että ulkopoliittisesti viisas pieni valtio varautuu pahimman varalle eikä vain usko hyvien aikojen jatkuvan. Suhteemme Venäjään ei saa rajata Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja valintoja. Pakotteiden rinnalla tarvitsemme jatkossakin dialogia.</p><p>Kansainvälisellä areenalla Suomen tulee edelleen tiivistää puolustusyhteistyötä erityisesti niiden valtioiden kanssa, joilla on yhteneviä intressejä mm. Itämeren alueella. Keskeinen osa Suomen turvallisuuspoliittista uskottavuutta on kyky toimia yhdessä muiden maiden kanssa. Suomi on valmis antamaan ja ottamaan vastaan sotilaallista apua, ja tätä tulee myös harjoitella. Puolustusyhteistyön syventäminen ja kansallinen puolustus eivät ole ristiriidassa keskenään.</p><p>Maanpuolustus on koko kansan asia, ja maanpuolustustahto on puolustuskykymme perusta. Seuraavalla vaalikaudella on syytä kehittää mahdollisuuksia myös naisille osallistua kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Tässä uudistuksessa tulee olla kyse ennen kaikkea kansalaisten maanpuolustustahdon lujittamisesta sekä itsenäisen Suomen puolustuksen vahvistamisesta monipuolisella osaamisella. Kuten kaikessa velvoitteiden lisäämisessä, myös tässä tulee käyttää suurta harkintakykyä jatkuvuuden turvaamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita Suomen pitäisi painottaa seuraavina vuosina?

 

Viime vuosien aikana Suomen puolustuksen toimintaympäristö on kokenut suurimman muutoksen sitten kylmän sodan päättymisen. Turvallisuutemme kytkeytyy tiiviisti yleiseurooppalaiseen turvallisuustilanteeseen ja on hyvin vaikea kuvitella, että lähialueella tapahtuvassa sotilaallisessa konfliktissa voisimme jättäytyä tilanteen ulkopuolelle tai meille tarjoutuisi ulkopuolisen asema.

Viime vuosien kriisin seurauksena myös Suomessa on ollut tarve päivittää näkemys nykyaikaisesta sodankäynnistä sekä keinoista. Uuden teknologian myötä yhteiskuntamme haavoittuvuudet ovat lisääntyneet, ja jatkossa Suomen on panoste

ttava entistä vahvemmin kyberpuolustukseen ja muihin hybridivaikuttamisen keinoilta suojautumiseen. On myös varmistettava, että Suomen puolustus kykenee vastaamaan uudenlaisen toimintaympäristön vaatimuksiin. Suomen turvallisuuspolitiikalla ja puolustuksella luodaan ennaltaehkäisevä kynnys, jotta kenelläkään ei synny houkutusta käyttää sotilaallista voimaa tai laajaa hybridivaikuttamisen keinovalikoimaa suomalaisen yhteiskunnan vahingoittamiseksi.

Yksi keskeisimmistä turvallisuusympäristössämme vaikuttavista tekijöistä on Venäjä. Venäjän suhteen Suomi tarvitsee päättäväistä politiikkaa. On syytä muistaa, että ulkopoliittisesti viisas pieni valtio varautuu pahimman varalle eikä vain usko hyvien aikojen jatkuvan. Suhteemme Venäjään ei saa rajata Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja valintoja. Pakotteiden rinnalla tarvitsemme jatkossakin dialogia.

Kansainvälisellä areenalla Suomen tulee edelleen tiivistää puolustusyhteistyötä erityisesti niiden valtioiden kanssa, joilla on yhteneviä intressejä mm. Itämeren alueella. Keskeinen osa Suomen turvallisuuspoliittista uskottavuutta on kyky toimia yhdessä muiden maiden kanssa. Suomi on valmis antamaan ja ottamaan vastaan sotilaallista apua, ja tätä tulee myös harjoitella. Puolustusyhteistyön syventäminen ja kansallinen puolustus eivät ole ristiriidassa keskenään.

Maanpuolustus on koko kansan asia, ja maanpuolustustahto on puolustuskykymme perusta. Seuraavalla vaalikaudella on syytä kehittää mahdollisuuksia myös naisille osallistua kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Tässä uudistuksessa tulee olla kyse ennen kaikkea kansalaisten maanpuolustustahdon lujittamisesta sekä itsenäisen Suomen puolustuksen vahvistamisesta monipuolisella osaamisella. Kuten kaikessa velvoitteiden lisäämisessä, myös tässä tulee käyttää suurta harkintakykyä jatkuvuuden turvaamiseksi.

]]>
6 http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271766-mika-suomea-uhkaa#comments Liike nyt maanpuolustus Puolustuspolitiikka Teija Makkonen Turvallisuus Sat, 16 Mar 2019 09:41:25 +0000 Teija Makkonen http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271766-mika-suomea-uhkaa